Aurinkopaneelin kytkentä

Aiempaan veneeseen haaveilin pitkään aurinkopaneelia, mutta järjestin virransaannin kuitenkin loppujenlopuksi kolmella isolla hupiakulla+ aggregaatilla. Paneelin asennus dc-veneeseen on hieman vaikeampaa, kun ei ole kattoa pään päällä.

Nyt tilanne on toinen, kun veneen kattorakenne sallii paneelin asennuksen helpommin.
Veneeseen piti asennella paneeli vasta syksyllä, mutta halusin viikonloppujen vieton menevän mukavasti virransaannin puolesta.

Akuston kokoa en toistaiseksi ala kasvattamaan, vaan kokeillaan pärjätä olemassaolevalla paneelin kera.

Valot vaihtuvat ledeihin lähiaikoina. Nämä on tilattu jo pari viikkoa sitten. Normaaleiden polttimoiden tilalle tulee BA15D ledipolttimot.

Lämmitin kuluttaa 0,8-1,2A/h . Jääkaappipakastin keskimäärin 0,6A/h . Tablettien ja kännyköiden lataaminen vie sitten omansa. Radio on päällä yleensä vain ajaessa. Kesällä lämmittimen käyttö rajoittuu harvoihin viikonloppuöihin, joten periaatteessa nykyisen akun pitäisi riittää paneelin kera.

Akkukotelon koon puolesta alkuperäiselle paikalle sopii maksimissaan 2x115ah akkua ja akkujen sijoittaminen muualle veneeseen ei toistaiseksi houkuttele. Voi olla, että laitan joskus toiseksi (hupi)akuksi agm-akun.

Tällä hetkellä 5/17 akkuina on vaihdon tarpeessa olevat 2*110ah akut.

Ajaessani veneellä viikonloppureissulta kotiin, tilasin 140w Solarxonin paneelin, jonka tehontuoton luulen riittävän myös pilvisemmälläkin säällä.
Kytken paneelin suoraan hupiakkuun, latauksen jakodiodin ohitse.
Tällä kytkennällä ladataan aina käytössä olevaa (hupi) akkua.
Starttiakkuhan on periaatteessa aina täynnä, eikä tarvitse ulkopuolista laturia.
Mikäli starttiakulle kuitenkin tulee lataustarvetta, se hoituu akunvalintakytkintä kääntämällä.
Rakenteellinen valmistustakuu 10 vuotta
Tehontuotto takuu 25 vuotta 

Kesäkuussa kytkentä menikin uusiksi, sillä poistin jakodiodin ja asensin kaksoisakkureleen, joka toimii molempiin suuntiin ladattaessa: Eli jännite kulkee A-akulta B:lle ja päinvastoin, mikäli napajännite ylittää raja-arvot. Asiasta lisää: KAKSOISAKKURELE

Ajattelin paneelin antavan kaiken hyödyn mppt-tyyppisellä säätimellä, joten tilasin paneelin kaveriksi Victron bluesolar MPPT 75/15A-säätimen. Tässä on ns. battery life-toiminnot, joten akun elinkaaren pitäisi olla pidempi tuonkin seikan vuoksi.
Mppt vs Pwm säätimillä on noin 30% hyötysuhde-ero mppt:n hyväksi. Mppt-säätimen lataushyötysuhde on n. 95-98%, kun taas pwm-säätimen noin n. 50-60%. Ero on siis merkittävä.
Tämän säätimen voi kytkeä bluetooth-palikan avulla kännykkään, josta näkee paljon tietoja akustoon ja varaukseen liittyen.
Tietokoneella pääsee säätämään eri latausalgoritmeja aika laajasti.
Säädin estää akkua purkautumasta yöllä paneeliin päin.

Sitten ei auttanut, kuin alkaa taittelemaan sopivasta 26x2,5mm ruostumattomasta hukkapätkästä aurinkopaneelille kattokaiteita...

Katkaistuani putket sopivaan mittaan, piti näiden päihin hitsata autotallin perällä lojuneesta rst-latasta 100x50x4mm lätkät, joihin porasin kolme 4mm reikää. Kiinnitys katolle tulee rst-ruuveilla+ polymeerimassalla. Kuvassa putket sisallaikalla+ hioma-aineella kiillotettuina. Hiomavahaa en enää jaksanut alkaa käyttämään, kun sain tyydyttävän kiiltoasteen noinkin. Kuvassa hitsisaumat vielä viimeistelemättä.
Korkeutta on sopivasti, että paneeli pääsee reilusti tuulettumaan ja kattoluukku mahtuu liikkumaan paneelin alla. Tarkoituksena on joskus asentaa leputtajatelineet vaakaan, tuohon putkien viistoon kohtaan paneelin molemminpuolin.

Tässä vaiheessa oli huumori koetuksella. Paneeli oli mennyt kuljetuksessa rikki. Toimittaja lupasi lähettää heti uuden.

Uutta ehjää paneelia odotellessa ledipolttimot tulivat lentorahdilla kotipostilaatikkoon suoraan Hong-Kongista. Hehkulankapolttimon wattimäärä on 10w, äkkiseltään sen luulisi olevan 21w. Ledipolttimon wattimäärä on vastaavasti 5w ja väriluku 6000k. Valaisuteho on ihan eri luokkaa ja virrankulutus puolittuu. Ledipolttimon myyjä lupasi vielä elinikäisen takuunkin, mutta se on sivuseikka...

Päivänvalossa ei juuri hirveää valotehoeroa näe, mutta värilämpötilaeron kylläkin. Oikealla perinteinen hehkulankapolttimo ja vasemmalla ledi.

Paneelin kiinnitys ja "hienosäätö" kaariin. Mc4-liittimiltä lähtee 2-metrin pituinen 2x6mm2 johto säätimelle. Säätimeltä akuille kaapelivahvuus pysyy samana, johdon pituuden ollessa akun ja säätäjän välissä 50cm. Akun yhteydessä on vielä 25A pikasulake. Tehohävikki siis minimoitu.

Nyt alkaa taas paneelihommissa näyttämään lupaavammalle...Tarkoitus on joskus laittaa fenderikorit vaakaan paneelin molemmille puolille. Johdotuksen yhteydessä tiivistin katon läpiviennit samalla. Enää jäljellä tuulilasien painelistojen vaihto, sekä kaiteet käy jossain vaiheessa irti ja näihin tulee uusi tiivisteliima. Sitten tiivistysprojektikin on ohi.

Yksi yö takana ja kokemusta rikkaampana. Paneeli latasi päivällä pilvisyydestä huolimatta akun täyteen. Akkua oli edellisenä yönä rasitettu, kun yöllä oli lämmitin päällä, sekä kännykät laturissa ja jääkaappi tietysti oli kokoajan päällä. Ajatuksena on vielä ostaa Victron VE.Direct to Bluetooth LE dongle, jonka avulla android-laitteilla voi monitoroida akustoa tarkasti, riipuen kuinka laaja järjestelmä veneessä jo on. (Shuntti, jne). Tarkkasilmäisimmät huomaavat veneen vasemmassa ikkunassa Trossi 2017- ja katsastus 2017-tarrat. Vene ajettu saaren suojaan laituriin 2.6.17, jolloin Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskituuli oli aika "reipasta" ja aallokko "pientä pientaväreilyä" reilumpaa. Vene+kippari siis joutui tahtomattaan tietynlaiseen testiin ja vene näytti olevan vielä hyvin hallittavissa.

Aamupäivällä oli pilvetöntä ja paneeli pääsi tositoimiin. Aika nopeasti akku oli täynnä ja säädin float-tilassa. Lataustehoa näyttää löytyvän, mikäli kelit sallivat. Jääkaappikaan ei laskenut napajännitettä, joten sen voisi halutessa jättää syksyyn asti päälle, kuten moni muu veneilijä tekee.

Viikonloppu saaressa takana. Auringon porottaessa pilveettömältä taivaalta ei ollut minkäänlaista akuston tyhjenemistä havaittavissa, vaan napajännite pysyi ylläpitojännitelukemissa. 110ah- akussa oli siis täysi napajännite, vaikka jääkaappi oli tavallista tehokkaammalla suoran auringonpaisteen/helteen vuoksi, sekä läjä kännyköitä ja pari tablettia oli laturissa. Ensimmäisen yön oli lämmitin päällä raikkaan yölämpötilan vuoksi ja aamupäivällä akku latautui kaikesta kulutuksesta huolimatta nopeasti täyteen.
Yksi mukava porukalla vietetty viikonloppu takana.

Vajaa viikko takana ja nyt olen jo aivan varma aurinkopaneelin tarpeellisuudesta. Virta ei päässyt loppumaan. Kunhan vielä sais aikaiseksi laittaa uudet akut, mutta se on näillä näkymin enskesän hommia se...

Asensin tämän bluetooth- mokkulan kuukausi paneelin asennuksen jälkeen. Tämän avulla onnistui lataussäätimen  ohjelmiston päivittäminen ja latausalgoritmien säätäminen.

Heinäkuun alun aamuaurinko latasi jo hyvällä 4,1A teholla akustoa täyteen, vaikka kello ei ollut ihan aamu-yhdeksääkään.

Vuosi asennuksesta, eli 5/18 napattu kuvatus. Tuossa kahdessa tolpassa näkyy retki luonnonsatamaan, eli kun on kulutusta myös paneeli puskee virtaa akustoon.
Päällä jääkaappi, läjä kännyköitä ja tabletteja laturissa, sekä molempina viikonloppuöinä päällä uusi lämmitin. Paneeli lataa aika nopeasti akun täyteen seuraavana päivänä. Akuiksi on tullut Varta Professional dual purpose 105ah akut.

Ensimmäinen pidempi ajomatka takana.

Viikonloppuna tuli ajettua noin 30mpk lenkki ja vene pelasi hyvin.

Lähtiessä oli pientä keskim. 0,6m aallokkoa lännestä ja keskim. 8m/s luoteistuulta, joten venettä tuli "testattua" siinä samalla, kun matkaa tehtiin. Tuuli oli puuskissa reilu 10m/s ja muutama isompikin aalto osui kohdalle.

Aurinkopaneeleille näkyy tulevan ripeämmällä tahdilla kysyntää, kun veneessä on tällä hetkellä "vain" kaksi 95ah akkua. Yksi 95ah akku meni aiemmassa veneessä ja tässä näköjään samalla tavalla viikonloppuna tyhjiin, kun lämmitin ja jääkaappi+ valot+ kännykkälaturit+ liesi+ radio ovat käytössä.

Aiempaan veneeseen laitoin 3x 180ah hupiakkua, mutta nyt ajattelin ensin asentaa aurinkopaneelin ja sitten katsoa akuston kokotarvetta. Akkujen uusiminen maksaa ja akut painavat, sekä vievät tilaa aika paljon.

Telineiksi paneelille tulee tehtyä 2x 193cm hst-pyörötankoa, jotka ovat 10cm irti katosta. Tilaa tulisi vielä muutamalle lepuuttajalle paneelin viereen katon molemmille puolille.

Vieläkin 28.5.17 oli jäätä harvakseltaan Kropsun ympärillä. Pohjoiseen kiikaroidessa näkyi jäälauttojakin.

Harvoin pystyy Kesäkuun kynnyksellä ottamaan tämäntapaisia kuvia...

Asensin pilssipumpun saaressa konehuoneen pohjalle. Liimasin pumpun alaosan, eli sihdin pilssin pohjalle viikko sitten. Itse pumppu on sihdissä pikakiinnityksellä kiinni. Pumpun johdotus pitää vielä niputtaa. Ajattelin joku kerta uusia konehuoneen äänieristyksen, kun on päässyt aikojen saatossa kulumaan. Virrat kytkin niin, että pumpun automaattipuolelle menee kokoajan virta hupiakulta, vaikka päävirrat on katkaistu päävirtakytkimellä.
Automaattipuolen sulakekoko on 15A, joka on sähköjohtoja ajatellen maksimikoko.
Sulakerasiaksi ostin ledillä varustetun version, josta näkee heti, mikäli sulake on palanut. Sulake on heti akun vieressä.
Varasulake on sulakerasian vieressä.
Pakkoajopuolella on paksumpi, mutta myöskin pidempi 6mm2 kaapelointi ja sulakkeena isompi 20A.

Tilasin kotiintullessa 140w Solarxonin paneelin, jonka tehontuoton luulen riittävän myös pilvisemmälläkin säällä.
Kytken paneelin suoraan hupiakkuun, ohi latauksen jakodiodin. 
Tällä kytkennällä ladataan aina käytössä olevaa (hupi) akkua.
Starttiakkuhan on periaatteessa aina täynnä, eikä tarvitse ulkopuolista laturia.
Mikäli starttiakulle kuitenkin tulee lataustarvetta, se hoituu akunvalintakytkintä kääntämällä.

Ajattelin paneelin antavan kaiken hyödyn mppt-tyyppisellä säätimellä, joten tilasin paneelin kaveriksi Victron MPPT 75/15A-säätimen. Tässä on ns. battery life-toiminnot, joten akun elinkaaren pitäisi olla pidempi tuonkin seikan vuoksi.
Mppt vs Pwm säätimillä on noin 30% hyötysuhde-ero mppt:n hyväksi. Tämän säätimen voi kytkeä bluetooth-palikan avulla kännykkään, josta näkee paljon tietoja.

Neitsytmatka ajettu

Venettä tuli laiteltua eilen aamuyölle jonnekin 5:00-saakka.
Nyt takahyttiin tulee suojaputkessa virtakaapelointi ja hytistä löytyy tupla-usb pistorasia ja tupakansytytinpistorasia.
Jauhesammutin ja palovaroitinkin löysivät paikkansa takahytistä.
Molemmissa hyteissä on nyt oma pullo+hälytin.

Etuhytissäkin on parissa kohtaa samoja latauspistorasioita, niin ei lopu ihan heti latauspisteet.
Makeavesitankki tuli täytettyä ja samalla laitettua desinfiointiaine sekaan. Lämminvesivaraajassakin on luonnollisesti samat aineet, että tulee puhdasta.

Septi tuli tyhjennettyä ja täytettyä vedellä pariin kertaan. Tämän jälkeen aika vahva puhdistusaineseos järjestelmään, niin tulee puhdasta.

Pilssipumppu on ollut nyt pari päivää liimauksissa kölin pohjassa. Asensin kahden kalvopumpun rinnalle sähkötoimisen automaattipilssipumpun pakkoajolla varustettuna.

Pitkää matkaa ei tullut kuitenkaan aluksi tehtyä, kun merellä kellui isoja ruoholauttoja. En halunnut ottaa sitä riskiä, että merivesisuodatin menee tukkoon.

Saa nähdä, mistä sitä itsensä tänä vuonna löytää. Klikkaamalla tähän pääsee katsomaan kaikkia perämeren satamia valokuvineen ja tietoineen ( Perämeren kohdekirja )

Vene laskettu vesille

Tänään piti vain käydä katsomassa kolmea veneseuran venettä ja ennen sitä hieman siivoilla omaa paattia...
Seuralla näytti olevan rauhallista, niin oma vene löysi itsensä tutusta elementistä ja vasta laskun jälkeen jouti sitten muiden veneiden kimppuun 😄

Nyt 22.5.2017 jäätilanne:
Perämeren pohjoisosassa on saaristossa haurasta kiintojäätä Keminkraaseliin. Kemin ja Oulun väylillä on paikoin hyvin tiheää ajojäätä, muuten on avointa.
Perämeren eteläosa on jäätön.
Jäänmurtajat: Otso avustaa Perämerellä.

Pari vuotta sitten uitiin Toukokuun puolivälissä ja yhtenä keväänä oltiin vappuajoilla veneellä. Muutama viikko sitten pilkittiin täyttä häkää...Ei kahta samanlaista kevättä...

Nyt vene olis imuroitu, luututtu, otsonoitu, imuroitu ja luututtu pilssejä/ kattoa myöten.
Kyljet on pesty pariin kertaan vahashampoolla ja tarkoitus on pestä kannetkin, kunhan turha ravaaminen kannella veneen laittelun yhteydessä loppuu ja ei ole enää pelkoa kengänjäljistä.

No jos sitä Keskiviikon ja Helatorstain välisen yön nukkuis veneessä ja tekis illalla kaikkea pientä veneeseen.
Helatorstaina vois käydä pikku kurvailulla merellä. Perjantaina töihin ja viikonlopuksi saareen. Kuulostanee hyvältä 😉

Tarkoitus on pestä joka syksy pohja painepesurilla. Kun mitään antifouling-maalia ei enää lähde irti, tulee antifoulingin maalinpoisto/ epoksikäsittely. Veneessä on nyt epoksi ja sen päällä antifoulingia pari kerrosta. Kuvassa näkyy veneen nostokohdat.

Vene nousee tasaisesti, kun lyhentää etuliinaa ~yhdellä kierroksella. Kirjoittaja veneen takana nosturin puikoissa.

Nyt alkaa veneen pakkaaminen ja hipistely joka puolelta...

Kattoluukun vaihto

Niinhän siinä kävi, että kattoikkuna häiritsi himmeydellään ja läpinäkymättömyydellään.

Tilasin mittaamiini mittoihin leikatun polykarbonaattilevyn samalta toimittajalta, mistä ostin aiemman veneen ikkunat. Halusin hieman pelivaraa luukun suhteen...
Levyllä on 10-vuoden materiaalitakuu ja tämä on myös uv-kestävä.

Ajatuksena oli ruuvata vanha ikkuna irti ja laittaa suoraan uusi takaisin, sekä ruuvata olemassa olevat teak-listat suoraan uuteen ikkunaan kiinni.
Ideana oli laittaa vanha luukku uuden päälle ja piirtää 1:1 mitat...
Noh, ex-kattoikkuna oli turhan väljä, joten mittailuun+ sahailuun meni mukavasti muutama tunti.

Tämän jälkeen teak- listat saivat hiontakäsittelyn.
Hioin näistä lakat pois kokonaan ja asensin ne käsittelemättöminä takaisin.
Muunmuassa Tanskalaiset ja Hollantilaiset jättävät monen muun merenkulkukansan tavoin usein tiikin käsittelemättä.
Aikanaan auringon uv-säteet aikaansaavat puuhun kauniin hopeanharmaan pinnan.

Yksi lista tuli hiottua käsin puhtaaksi ja sitten pitikin hakea epäkeskohiomakone ja hioa sillä loput.
Tuleepahan ajanmittaan nätin harmaa pinta näihin.
Lakan alla olleet mustuneet kohdat eivät enää häiritse. Nämä lähtivät hiomalla kokonaan pois.

Samea kattoikkuna / kattoluukku. Huomaa, että luukun reuna on melkein suoraan aukon reunan tasalla...
Olin yhteyksissä veneveistämöön ja kyselin, että miten veneen puuosat on veistämöltä lähtiessään käsitelty.
Tämän veneen osalta ulkona olevat puuosat ovat olleet käsittelemättömiä, joten aiempi omistaja on vetänyt lakan jossain välissä ulkona oleviin puuosiin.
Sisäosat ovat lakattuja ja sain näihinkin tarkat ohjeet:
Alunpitäen nämä ovat lakattu puolihimmeällä polyuretaanilakalla. Nyt nämä voisi lakata niin, että alle tulee muutama kerros kiiltävällä Hempel´s dura closs lakalla ja viimeisen kerroksen vetää päälle dura satin lakalla.
Aiemmassa veneessä vedin tumman korkeakiiltoisen lakan ja tässä näkyi sormenjäljet ja joskus aurinko heijasti, niin tuo satiini kiinnostaa.

Ei tuosta enää päivä paistanut läpi.

Wanha luukku ja uusi aihio vierekkäin.

Hiottu kohta ja hiomaton. Olihan nämä jo käsittelyn tarpeessa...

Hiottu ja hiomaton teak-lista

Hiottujen listojen sovittelua...

Pikkuluukun asennusreikä tehty ja listat ruuvattu paikoilleen. Välissä kirkas polymeerimassa ja reiät esiporattu/ senkattu. Ruuveina haponkestävät.

Hyvin tuulettuu...Liukupintojen laidoilla olevia listojen kiinnitystä/ tiivistämistä varten kunnollinen lian ja rasvanpoisto pitää tässä vaiheessa vielä tehdä. Kuvassa näkyvä valaistu kompassi oli ennen katossa kiinni. Jotenkin luontevampaa sen on olla näkökentässä, joten siirsin sen tuohon.

Sovittelua...

Hieman siistimpi luukku...

Nyt näkyy jo taivaskin. Etulaseihin verrattuna kattoluukku on just sopivan tumma ja näkee yölläkin tähtitaivaan.
Pikkuluukusta ylijääneestä palasta teen takahytin oveen ikkunan, jota kiertää teak-lista.
Jos aurinko alkaa häiritsemään liikaa, niin tuohon on ajatuksena asentaa säleikkö/ aurinkoverho.

Vertaa ensimmäiseen kuvaan. Luukku tulee 15cm aukon ulkopuolelle ja yleisilme on muutenkin siistimpi.
Kovempia kelejä ja rankkasateita ajatellen luukun aukko on nyt paremmin suojassa vedeltä.
Luukun takareunaan laitan jossain aikavälissä rimojen levyisen teak-listan valmiiksi taivutukseen ja vedän yläjyrsimellä siihen leveän upotuksen, jolloin luukun reuna jää listan jyrsimättömän puolen taakse piiloon nätisti.

Kattoluukun tiivistämisen parantelu oikeastaan tätä varten: Tuuli 13ms/s ja puuskissa 17m/s . Ajoimme aiemmalla veneellä pressu alhaalla ~30mpk:n pituisen matkan ja oli hiukka märkä olo. Kohtuullisen kokoisessa aallokossa ei tehnyt silloin mieli alkaa repimään pressuja. Tuolloin alkoi jo ajatus kypsymään kokonaan katetusta, ajotilan lämmityksellä varustellusta veneestä.

Luukun takapuolelle, katon päälle on tarkoituksena taivuttaa kaksi putkea menemään veneen poikkisuuntaan, hieman auton kattotelineiden tavoin.
Kiinnitys tulee kattoluukun sivuilla oleviin teak-listoihin molemminpuolin. Tätä ajatellen laitoin sivuilla olevat listat isompien ruuvien ja polymeerimassan kera kiinni.
Polymeerimassan vetolujuus on 2,4 N/mm2, murtovenymä 300% ja leikkauslujuus > 1.4 N/ mm² . 
Nämä telineet teen haponkestävästä putkesta, noin 10cm korkeudelle ja laitan näiden päälle 100-200w aurinkopaneelin.
Latausvirta on tällöin karkeasti 5-12A, riippuen paneelista ja säätimestä.
Tällöin vene on täysin omavarainen ja maasähköstä/ aggregaatista riippumaton, sekä akusto pysyy kokoajan täynnä.
 Tämä on sitten oma juttunsa...
 Ps. Tässä samalla tulee tehtyä "varkaiten" toistakin projektia samalla. Tiivistän veneen uudelleen "ylhäältä-> alas" ja jokaikinen kohta käydään läpi, kohta kerrallaan: Kaiteet, läpiviennit, ikkunatiivisteet, jne...

Kattoluukku piti hyvin vettä ilman tiivistettä koko sateisen 2017-kesän ajan. Katon ja luukun taakse jäävästä raosta tuli yhtenä yönä hyttysiä, joten tämä rako piti tiivistää. Muutoinhan luukku on tiivis.
Otin kattoluukkua sisällä ympäröivät, jo huonoon kuntoon päässeet muoviset kulmalistat pois ja tein haponkestävästä vastaavat tilalle.
Luukun takaosassa olevaan kulmalistaan tuli tuo kumitiiviste kiinni.
Luukun takareunassa on siis nyt kuvankaltainen tiiviste, joka on leikattu kaarevaan muotoon luukunmukaisesti.

Kattoluukun ympärys listoitettu talvella 2018

Vene runkokatsastettu

Sain tänään runkokatsastettua veneen samalla, kun laiteltiin kuomua paikalleen.

Kävin kotimatkalla ostamassa parit uudet 0,5kg runkosinkit kuluneiden tilalle.
Uusi tasovahdillinen ja pakkoajon mahdollistava pilssipumppukin tarttui kaupasta kainaloon. Tämä on ajatuksena asentaa moottoritilaan.

Käytin otsonoinnin aikana kaikki lattialevyt molemmista hyteistä irti ja siivosin pilssitilat kauttaaltaan.
Otsonointilaite hurisee vielä kirjoitushetkellä takahytissä. Etuhytti on kertaalleen otsonoitu.
Ennen otsonointia on imuroitu, sekä luututtu. Otsonoinnin jälkeen tulee tehtyä sama siivoushomma uudelleen.
Vene ei haise, mutta haluan sen pysyvän mahdollisimman pitkään hyväkuntoisena ja siistinä. Otsonointia harvempi veneisiinsä tekee ja omalla kohdallani se on helppo toteuttaa, siis miksipä ei...Pysyypähän hajuttomana ja homeettomana.

Kyselin veistämöltä kattoluukkua, mutta päätin tehdä sen itse uudelleen.

Lähetin tarjouspyynnön kattoluukun "pleksistä" samaan firmaan, mistä ostin ex-veneen ikkunat valmiiksi muotoonleikattuina.
Hinnan + palveluasenteen oltua jälleen kohdallaan meni kattoluukku samantien tilaukseen.

Uusi luukku tulee tummennetusta uv-kestävästä polykarbonaatista.
Mietin kirkasta/ tummennettua vaihtoehtoa ja tummennettu vei voiton.

Laitan uuteen kattoluukkuun veneessä jo nyt isossa luukussa kapteenin paikalla olevan pikkuluukun.
Sateella on tarvittaessa mukavampi kurkistella pienemmästä luukusta.

Luukun koko on tehtaalta tullessa ollut 193,5cm*95cm*5mm. Uusi luukku tulee olemaan 15cm pidempi (193,5*110), sillä haluan kattoluukun aukon tulevan reilusti sateelta suojaan.
Uusi luukku mahtuu avautumaan alkuperäisen verran, uudesta pituudesta huolimatta.

Luukunvaihdosta varmaan oma juttunsa tuonnenpana.

Sisävalojen polttimot ovat BA15D-tyyppisiä, joten 10kpl pakkaus hehkulankapolttimoiden lediversioita lähti tilaukseen Hong-Kongiin.
Näiden pitäisi olla Juhannuksen tietämillä Suomessa.
Aiemmassa veneen sähköistysprojektissa tuli vaihdettua itse lamputkin uusiin.
Nyt ajatuksena on säilyttää alkuperäinen ulkonäkö ja korvata pelkästään hehkulankapolttimot ledeillä.

Äänitorvi meni tilaukseen, kun koko paikkakunnalla ei ole kuin trumpettimallisia torvia. Haluan matalan mallin siksi, että targakaari on edelleen kaadettavissa tarpeentullen.
Nykyinen ei pelaa kunnolla, niin tämä menee vaihtoon


Pientä päivitystä siis tehty, vaikka aikomus oli vain ajaa tuleva kesä. Ei sitä malta mitenkään olla laittelematta venettä sieltä/ täältä.

Katsastuslista 2017

Katsastuslista 2017

Vanha työnsä tehnyt sinkki ja uusi "uhri" vierekkäin. Uudessa on tuplamäärä sinkkiä alkuperäiseen nähden. Nyt pärjää useamman vuoden vain teräsharjalla harjaamalla keväthuoltojen yhteyksissä.

Pilssipumpussa on automaattinen tasoavahti ja pakkoajo. Pumpun saa sihdistä irti ja joka keväinen puhdistaminen on helppoa. Takana on lisäksi testinappi automaattitoiminnon tarkastamista varten. Pumpun litrateho on 44l/min ja on ihan riittävä, kun tämä tulee mahdollisia sadevesikaivon tukkeutumisia "tuuraamaan". Kytken pumpun niin, että siinä on automaattipuolella virrat myös päävirtakytkimen ollessa off-asennossa, jolloin pumppu on aina toimintavalmiina. Sulakkeen olemassaolosta on montaa mielipidettä: jotkut eivät käytä, etteivät pienet roskat ylikuormitustilanteessa polta sulaketta pumpun pyöriessä. Jotkut taasen ajattelevat tulipalovaaroja. Minä mitoitan sulakkeen niin, että ensin palaa sulake, ennenkuin virtajohdot sulavat. Kompromissi siis näiltä osin.

Rosterinen matala äänitorvi, joka kokonsa vuoksi ei muodosta estettä targakaaren kippaamiselle.

Sinkit paikoillaan. Yksi kölissä, yksi potkurissa ja yksi peräsimen akselin etupuolella. Kölin sinkistä lähtee kölin sisäpuolella 6mm2 piuhat suojattaviin kohteisiin.

Veneeseen tuli lisättyä usb- ja tupakansytytinpistorasioita. Samalla asensin volttimittarin, josta näkee akuston varaustason sängyssä makoillessakin.

Todella huono valokuva... Vedin takahyttiin virtapiuhat suojaputkessa ja asensin myös tänne usb- ja tupakansytytinpistorasian.