Grillikota

Sen verran on iltoja porukalla istuttu eri saarissa kaikennäköisten tulisijojen ympärillä, että ajattelin tehdä talveksi 2018 sellaisen neuvonpitotilan, jossa on mukava istua iltaa...

On mukava jatkaa veneilijöidenkin kera yhdessäoloa talvella, kun ollaan aika tiiviisti sellaisella isohkolla köörillä koko kesä kasassa.

Eli tällaista ollaan tekemässä:

• Kuusikulmainen grillikota
• Halkaisija 3.8 m
• Korkeus 3.2 m
• Pinta-ala 9.5 m2
• 9 hirsikertaa
• n.15-20 istumapaikkaa

Grillikodan teko

Vai pitäisikö väliotsikon nimenä olla neuvonpitokodan teko 😁
Ensalkuun piti mittoa grillikodalle oikea paikka ja tehdä testikaivuu, kun ei enää muistanut mitä tuolla ruohon alla oikein olikaan.
Talo, kun tuli valmiiksi 8- vuotta sitten...
Aika iso lupaprosessi muuten tuollaisenkin rakentamiseen vaaditaan.

Siitä sitten kuutiotolkulla lapioimaan multaa pois...
Ensin lapioitu pintakerros piirrettyjä rajoja myöten. Ajattelin sotkea valmista pihaa mahdollisimman vähän.

Parit suodatinkangaskerrokset eri maa-ainesten välillä...
0-100 rakennusajan sora tuli vastaan aika syvällä. Tämän päältä on ajettu kuorma-autolla ja vielä tiivistetty.
Sitten vuorossa: Kangas+sora+kangas+hiekka.
4x 110mm korvausilmaputkea upotettu ja putkien päädyt nousevat suoraan lapinkeittiön alle.
Putkien toiset päädyt nousevat avattavan ikkunan alle, johon teen ikkunalaudan.
Putkien päädyt viistetään. Putket ovat salaojaputkea monen seikan vuoksi.
Katselin kompassia ja laitoin putket siihen ilmansuuntaan, mistä tuulee eniten tässä meren lähettyvillä.

Hiekan päälle kangas+ hienosora+ laidoille kivituhka.
Tiivistelyjä aina välissä ja sitten vielä tiivistys ennen rakennusvaihetta.

Lecaharkkojen kohdistamista ja mm. nurkkien sahausta...
Grillikodan rakennustarvikkeet kuution muotoisessa läjässä.

Runko pystyssä ja kattoelementit kasattu
Huovutus menossa...

Solumuovikaista lätsälankun alle ja päälle, niin ei revi juuri mistään väärästä paikasta korvausilmaa...
Nurkkiin tulee vielä varsinainen listoitus pystyyn.

Kanakoppi ja katonhuovutus vielä kesken.
Kattoelementit ruuvattu tiukasti toisiinsa ja laitettu varmuudeksi liima väliin, että kota on varmasti tiivis.
Perslankun ja harkkojen välissä solumuovikaista.

Alkaa olemaan valmista...

Dodiih.
Puunsuojat sävytetty talon sävyyn.
Alla kolmeen kertaan levitetty pohjuste.
Toinen maalauskerta jäi vuoteen 2019.
Vähän rosteripeltiä kanttailtu+harjattu+ruuvattu sinne sun tänne...
Porras tulee myös tuohon eteen toisen maalauskerran jälkeen.

Piti tehdä vähän erinäisitä grillausvälineistöä lapinkeittiöön.

Ensimmäinen loimutus menossa.
Muutamat grilli-illat jo takana.
Lattian puuriteliköt menevät ihan seinään kiinni.
En valanut/ laatoittanut lattiaa, kun pääsääntöisesti kotaa käytetään talvisin ja en halunnut "kylmää" lattiaa.
Samoin tulisija on aika matalalla, että kota on mahdollisimman lämmin.

Tein 1,5mm rosterilevystä 6-kulmaisen kipinäsuojan lattiaan grillin alle.
Tulisijan kehikkoa käytettäessä saa helposti paksun, kauttaaltaan hehkuvan hiilloksen.
Muurikan voi asettaa tukevasti kehikon päälle ja kaikki käry lähtee keskeltä kohti huuvaa...
Liekitin grilliä ympäröivän pöytätason. Jokainen osa lähtee irti ja nämä voi nostaa sylitasoksi.

Hyvin vetää, eikä savuttele sisälle!
Aikaa grillikodan teossa meni aikalailla 2-viikkoa työpäivien ohella, lapiointivaiheesta tähän tilanteeseen.
Tuo "halkoteline" arinan päällä on vähän vääntyillyt tuossa kuvassa ja hakenut paikkaansa.
Tein tuollaisen siirrettävän polttotelineen, jossa puut pysyvät pystyssä ja savunmuodostuminen minimoituu.
Kanttasin lapinkeittiön etuosaankin tuhkaluukun korkeudelle saakka ulottuvan pellin, että korvausilma ohjautuu väkisin arinan läpi.
Varusteiksi pari öljylamppua, lapinpuukkoja, huopia, kynttilöitä, grillausvälineitä, verhot, jne...
Voi olla, että teen vielä pölleistä siirreltävät pöytätasot.

Herkullista loimulohta tuli tälläkin kerralla! 🍴

Kestopeitteen alta paljastuukin tällainen kuorma koivu/haapapilkettä...
4/5-osaa mahtui penkkirivistön alle.
Tuollainen ~30cm pilke jää kokonaan suojaan kodan penkkien alle.
Isompi klapi ei sovellu ihan niin hyvin grillailuihin ja grillin tasaisen lämpötilan pitämiseen.

Pitihän sitä talvellakin harrastella yhtä sun toista...

Karkeavedokset valmiina. Lopulliset sahailut ja pintakäsittelyt sitten tuonnempana.
 2x 65cm korkea pöllipöytä, 2x tarjotin, 2x kipinämikon pölli. Toinen pöllijakkaroista menee haloiksi, kunhan sopiva istumakorkeus on sisäänajettu.

Tuossa kodassa istuskellessa, kävi mielessä palautella aiempaa harrastusta...

50

Siinä se otsikossa lukee "50"...

Suurinpiirtein tuon verran tuli veneöitä vuonna 2018 ja moottoriinkin käyttötunteja vajaa satakunta.

Onhan noita ajotunteja onneksi tullut, kun 4/2017 ostohetkellä moottorin käyttötunnit olivat ~620h ja nyt 9/2018 773h.
Tuolle tuntimäärälle vois laskea kahdelle kaudelle seuraavanlaisia summia, sillä ajatuksella, että 90% käyttötunneista on ~10kn matkanopeutta ja 10% 1-6kn kruisailua:
Polttoainekulutus: ~1450L /150h
Merimailit: ~1400mpk (~2600km) / 150h
Käyttötuntimäärät: 2017= ~60h, 2018= ~90h

Muunmuassa mukava reissu Ruotsinpuolelle, sekä Perämeren kansallispuistoon tuli tehtyä ja paljon uusia venetuttujakin tuli ympäri kauden, eripuolilla perämerta.
Joidenkin uusien tuttavuuksien kanssa tuli vietettyä muutamissa saarissa tosi mahtavia iltoja, kuin myös pidempään tunnettujen veneilykavereiden kera!

Matkaa tehdessä tuli huomattua sekin seikka, että kaksi-kolme ajotuntia yhtäsoittoa on vielä ihan jees ja mitään seitsemän ajotunnin rupeamaa en mielellään enää lähde ajamaan.
Ainakin varakuski saa olla mukana, että voi olla vähän aikaa kädet irti ruorista. Autopilottia en mielellään ala hommaamaan, ettei veneily mene "liian helpoksi".

Valassaaret  ja Ruotsin korkearannikko kiinnostais ja on ollut kavereiden kans vähän puhettakin sinne päin ajamisesta, mutta matka on pitkä ja yksin ei kiinnosta "pidellä ruoria" noin pitkiä legejä kokoaikaa. Kotipaikkakunnan ja noiden kohteiden välillä, kun ei hirveästi ole mieluisia pistäytymispaikkoja.

Tykkään siis "pikkusiirtymistä" ja "perilläolosta".
Tämän seikan vuoksi on tullut muutaman kerran mieleen viedä vene, vaikka Kalixiin ja ajelis autolla viikonloppuisin, sekä lomilla veneelle.
Olis nopeampaa "perillä".
Toinen mietinnässä ollut kohde on järvisuomi, tarkemmin Keitele ja Kallavesi . Ajoaikaa on Keiteleelle autolla reilu pari tuntia, joka aika monella Suomalaisella kuluu mökkireissuilla suuntaansa.
Kallavedelle ajoaikaa autolla tuleekin sitten jo se reilu 3h. Ei tuokaan vielä paha rasti ole.


Nyt kirjoitushetken viikolla 39 alkaa olemaan yöpakkasia ja koko Syyskuun on satanut, sekä tuullut aika reippaasti.
On siis aika suunnitella tulevalle viikonlopulle veneennostoa ja sitä ennen veneestä on haettu jo peräkärryllinen tavaraa kotiin, sekä tyhjennetty makeavesijärjestelmä.

Ajelin 5l glykoliseosta raakavesipuolelle, ettei yöpakkaset pääse tekemään yllätyksiä.
Tuo määrä kiertää koko järjestelmän läpi äänenvaimentajaan saakka.
Kuivilla olen sitten ajellut talveksi ~20l 50% glykoliseosta (tyhjennetylle) merivesipuolelle, että glykolia on varmasti jokapaikassa ja pakkaskestävyys riittävä.

Kuivilla onkin vuorossa sitten edellämainittu varsinainen glykoliajo, pohjan/ vesirajan pesu, syyshuolto, jne...

Talvella vois laitella uuden twist 'n' lock wc-istuimen ja vhf/dsc-puhelimen, jos jaksaa..
Keväällä vois harkita pohjan kuivajääpuhallusta ja jättäisi pohjaan vain epoksin, kuten aiempiinkin veneisiin on tullut tehtyä.
Nopeutta ja polttoaineensäästöä tulisi ihan varmasti ja vene olisi kuivilla aina siistin näköinen pohjan osalta, sekä epoksoidun pohjan pesu on paljon mielekkäämpää tehdä vs antifouling.

... Lisäyksenä: Oulussa tiet valkoisena 5.10.18
... Lisäyksenä: Oulussa yli parikymmentä astetta lämmintä 14.10.18...Säät heittelee...

Talveksi veneaiheisia sarjoja:

Team Bachstad idänreitillä. Helsingistä matkaveneellä Mustallemerelle Istanbuliin viikinkien reittiä pitkin.
https://areena.yle.fi/1-4551653

Atlantin yli itämerellä. Pitkin Itämerta yhtä pitkä matka purjehtien yhtäjaksoisesti, kuin Atlantin ylitse. https://www.youtube.com/user/RuffeVideo

Kesälomareissu kartalla...
Tuosta kuvatuksesta näkeekin sen, etten läheskään aina ajele väylillä, vaan omia reittejä.

Mukavia lämpöjä piteli...

Yanmar 4JH impellerin vaihto ja jäähdytystehon parantaminen

Ajattelin vaihtaa impellerin Ruotsinreissun aikana, tai reissun jälkeen satamassa.
Impelleri olisi hyvä vaihtaa 500h/ 2-3v- välein. Yanmarin ohjekirjassa lukee vaihto 500h välein/ tarvittaessa.
Veneessä oli vielä kiinni alkuperäinen 18-vuotias ja 749h nähnyt impelleri.
Moottori on Yanmar 4JH2-UTE ja kaikissa 4JH2-sarjan koneissa pitäisi tietojeni mukaan olla sama impelleri.

Merivesipumppu sijaitsee moottorin alaosassa, todella ahtaassa paikassa jonne ei näe, kuin peilin kautta. (Nuoli osoittaa sijainnin).
Tein impellerin vaihdon mahdollisimman vähillä purkutöillä. Helpompaa on, mikäli irrottaa "romua" pumpun edestä nuolen kohdalta.
Merivesipumpun hana pitää kääntää kiinni ja moottorin alle on hyvä laittaa pari karkkirasiaa ottamaan vedet talteen, niin välttyy pilssin luutuamiselta...

Merivesipumppu/ impellerikotelo.
Kansi on kiinni 10mm pulteilla.

Merivesipumpun kansi irrotettuna.

Impelleri irrotettuna

Vasemmalla alkuperäinen ja oikealla tarvikeimpelleri.
Alkuperäinen koodi: 129470-42532, tarvike: Cef500107.GT 

Tasopinta ja tiivisteura puhdistettu karhunkielellä.

Impellerikotelo ja impelleri rasvattu vedenkestävällä/ kumiystävällisellä potkuriakselirasvalla.

Tapoja on monia ja tässä yksi.
Tiivisteura on aika väljä ja pystysuorassa, joten o-rengas on vaikea saada pysymään aloillaan.
Jotkut "lukitsevat" renkaan vaseliinilla, minä laitoin Bostik A3:sta.
Kontaktiliimassa on se etu, että o-rengas pysyy varmemmin paikallaan ja impellerin vaihto "lennosta" merellä on todennäköisesti mukavampi tehdä, mikäli o-rengas pysyy paikallaan urassaan.
Ylimääräiset siistin pois, ennen kannen laittoa paikalleen.
Impellerin sivu rasvattu myös vaseliinilla ennen kannenlaittoa...
Mikäli impellerin siivet jää kuvankaltaisesti, niin loput "väärinpäin" olevat pystyy kääntämään tylpällä metallitapilla oikeaan asentoonsa, kunhan pesä+impelleri on rasvattu. Noin ainakin itse teen.

Hioin impellerikotelon kannen hiomapaperilla ja laitoin pari milliä paksusti vaseliinia ennen kiristystä.
Ylimääräiset tursusivat ulos ja pyyhin ne pois.
O-renkaan ja kannen välissä on vaseliini, joten o-renkaan luulisi pysyvän kannen irrotuksen ajan paikallaan, mikäli tulee impellerin vaihtotilanne eteen kesken reissun...

Moottorille tulee neljä 100mm eristettyä tuuletuskanavaa.
Vasemmalla alimpana tuuletuskanavassa on tunnelipuhallin.
Vedin ilmakanavalle kokeilumielessä jatkoa turbon lähettyville, että moottori saisi jonkinverran viileämpää ilmaa sisuksiinsa oli puhallin päällä, tai ei.
Näillä +33° helteillä moottoritila on aika lämmin ja jokainen viileämpi lämpöaste moottoritilassa on tervetullutta, sekä jatkaa moottorin elinikää.
Puhallin siis tuo raitista ulkoilmaa konehuoneeseen, kun taas "jenkkiveneissä"/ bensaveneissä puhallin imee moottoritilan pohjalta bensahöyryt ja puhaltaa ne ulkoilmaan, ennen käynnistystä. 
Puhaltimen ollessa päällä koneen käyntilämpötila matka-ajossa on noin viisarin verran viileämpi. 

Mielessä on tehdä lopullinen versio viileästä ilmansaannista seuraavasti:
Haponkestävästä pellistä turbon ympärille noin 1/4 alhaalta avoin kotelo ja tehdä oikeanpuoleisesta alemmasta 100mm ilmakanavasta putkiliitos koteloon. Tuolloin moottori turboineen saisi kylmempää ilmaa sisuksiinsa ja mahdollinen kondenssivesi ei tuottaisi ongelmia avonaisen kotelon vuoksi. 
Ilmakanavissa on joutsenkaulat ja sadesuojat jo valmiina "vesiryöppyjä" eliminoimassa.
Vasen ilmakanava osoittamaan/ tarvittaessa puhaltamaan suoraan lämmönvaihdinta kohti ja poisto tapahtuisi kahta ylintä kanavaa pitkin pihalle. Nyt, varsinkin tuo vasen ylin kanava on lämpimin, koska lämmönvaihdin on lähimpänä ja laturin ilmavirtakin osittain puhaltaa ilmaa kanavaa kohti. 

Veneen sisällä oli sopiva työskentelylämpötila, huom! Mittarit varjossa ja luukut olleet päivän auki...

Impellerin kans sopivassa lämpötilassa puuhastellessa katselin lämminvesivarajaa...
Moottoritilahan on kokonaan oma osastonsa ilmakanavineen...
Moottoritilan yläpuolella on isohko säilytystila, jossa on myös tuo aiemmin mainittu lämminvesivaraaja.
Tuo välitila lämpenee ajossa arviolta jonnekin  +40° hujakoille ja on seuraavana päivänäkin vielä lämmin.
Lämminvesivaraaja pysyy lämpimänä 2-3vrk ja ensimmäisen vuorokauden ajan tämän pintakin on todella kuuma.
Laitoin ilmanvaihtosäleikön välitilan "ylimpään kohtaan" lämminvesivaraajan eteen. Josko tuo hukkalämpö lämmittäisi pressun alta avotilaa keväällä/ syksyllä... Kesällä ajelen pressut auki, niin lämpö pääsee kartanolle.

Lisälämmönvaihtimen asennus

Ajattelin tehostaa jäähdytystä entisestään ja saada pari solmua lisää matkavauhtia ilman, että moottorin lämmöt on turhan korkealla.
Termostaatin vaihto oli edessä, joten tämä lämmönvaihtimen asennus tuli samoilla tulilla...
Termostaatilta turbolle menevä ⌀8mm makeavesiletku poikki keltaisesta kohdasta ja ⌀25mm sininen merivesiletku poikki pakokäyrästä, sekä lauhdutin näiden letkujen "väliin".
Tein pari kiinnikettä haponkestävästä, jolla lämmönvaihdin pultataan moottoritilaan viileään kohtaan ja pois huoltotoimenpiteiden tieltä.
Makeavesi kiertää alunperin (lämpimänä) termostaattikotelolta turbolle ja edelleen alkuperäiseen lauhduttimeen. 
Tuolla muutoksella alkuperäisessä lauhduttimessa on viileämpi vesi ja turbokin käy viileämpänä.
Jospa Oulu -> Piteå matka joutuisi hieman nopeammin tulevaisuudessa. 
Lauhduttaja on 310mm pitkä ⌀54mm, tulpattujen kohtien kierre NPT 3/8"
Vihreät nuolet näyttävät veden virtaussuunnan. 

Ajatuksena on siis mahdollisimman hyvä/ tehokas moottorin hyötysuhteen valjastaminen käyttöön pienin muutoksin.

Makeavesikierto.
Olen miettinyt halkaisijaltaan pientä tuulettimen propellia hihnapyörän päähän tehostamaan moottoritilan tuuletusta. Puhallus tulisi moottorin "läpi", moottorin takaosaa kohti.

Raakavesikierto.
Kuva poikkeaa laponestoventtiilin/ merkkivesiventtiilin osalta, mutta pääpiirteittäin ok.

Aika tasan 400€ osakasa, jossa vähän ylimääräistäkin

Lämmönvaihdin paikallaan paapuurin puoleisen takapunkan seinässä, pois huoltotoimenpiteiden tieltä...
Viileämmällä kelillä sitten asennuksen viimeistelyt. 31.7.18 oli aivan liian kuuma...

Moottorissa oli alunperin (alkuperäinen) 82° NCT termostaatti ja nyt alkuperäisellä numerolla tilattu termari on 76,5° NCT, eli tuonkin ansiosta kone käy viileämpänä. Termostaatin mukana pitää muistaa tilata termostaatin alapuolelle tuleva tiiviste, sekä termostaattikotelon tiiviste.

Dodiih 50mpk takana ja testailtu eri kierrosnopeuksia... 3300rpm ja ~12,5kn (Vene kuormattuna) voi ajaa huoletta. 3400rpm sais pitää jatkuvana ohjekirjan mukaan, mutta melutaso on tuolloin jo aika kova ja matkanteko ei niin mielekästä. Matkanopeus kasvoi siis selvästi, jota lähdin tavoittelemaan. Lämmöt pysyy kurissa kaikilla kierrosalueilla ja korville mieluisa matkanopeus on nyt asettunut 3200rpm/ 11,5-12kn. Lämpömittari on viisarinverran yli 80°c matkanopeudella, eli moottori käy selvästi viileämpänä.

Meriveden ollessa helteillä poikkeuksellisen lämmintä~25°c, moottorinlämmöt ovat asennusten jälkeen viileämmät ja pystyy ajamaan korkeammalla kierrosalueella, kuin ennen keväällä ajaessa pariasteisessa vedessä!
Moottori ei ylikuumene, vaikka ajaisi hanat tiskissä 3600-3700rpm ja 15-16kn. Järkeväähän tuollainen ajotyyli ei sitten missään nimessä ole. Huippunopeudella en ole ajanut, kuin testimielessä muutaman kerran.

Nopeus kasvaa, niin huoltaisikohan sitä jotain...

Akselin kierrosnopeuden kasvaessa, vois vaihtaa tukilaakerin akseliputkeen talvella ja tehdä lopullisen linjauksen veneen kelluessa keväällä.
Laakeri on vielä hyväkuntoinen, mutta ihan vaan varulta/ mielenkiinnosta vaihto...
Noita on useilla mitoilla ja lienee 35x50x140 oikea mitoitus.

Tukilaakerin vaihdon yhteydessä vois vaihtaa akselitiivisteen.
Venessä on tällä hetkellä (vuotamaton) Volvo-Penta blackjack-tiiviste.
Kuvan mallisessa tiivisteessä on vesinippa, josta tiivisteen voi ilmata laskun yhteydessä, tai tuohon voi yhdistää raakavesikierron. Tulpan kautta onnistuu ajoittainen rasvaus nopeasti.

Veneilykausi 2018 kuvina, alapuolella tuoreimmat...

Klikkaamalla hiiren oikealla napilla kuvat uuteen välilehteen, näet ne suurempina.

Klikkaamalla sinisiä tekstejä kuvien alta, avautuu eri paikoista hieman lisää tietoja...

 

Filminpätkä 

 

13.5.18. Kun vain vielä ehtisi laskea veneen, eikä pelkästään haaveilisi veneilystä.
"Perämeren kansallispuistoon mennään" tuli luvattua jo lehdessä asti 😂 ...
 Terveiset ja kiitokset Kalevan toimittajille/ valokuvaajille!

Veneen lasku menossa...

Veneilykausi aloitettu 14.5.18 ja käyty testilenkki Varjakansaaressa.
Kävelty ripeähkösti saaren polku läpi ja siitä huolimatta yksi punkki kiinni kainalon yläpuolella, sekä veneeseen niitä ilmestyi 6kpl.
Kaikki mustapunaisia. Litistetty ja heitetty mereen...
Lisää Varjakansaaren historiasta 

Vk21 Tuli tehtyä sellainen 30mpk testilenkki Kropsuun ja samalla tulikin testattua uudet akut, sekä lämmitin.
Hyvin tarkeni nukkua uuden lämmittimen ansiosta. Iso mukavuustekijä on myös se, että nyt myös keulahyttiin tulee ilmakanava.
Akuiksihan laitoin viikko sitten 2x 105ah Varta professional dual purposet. Yksi akku riittää hyvin pitämään jääkaapin ja lämmittimen päällä, kännyköitä ja tablettien latureita unohtamatta, sekä radiota. Akut on seuraavana päivänä jälleen aurinkopaneelin ansiosta täynnä, vaikka kulutusta olisikin yhtäaikaa.
Akustoa ei siis tarvi kasvattaa. Keulapotkurilla on oma akkunsa ja oma virtapiirinsä.

Ensimmäinen tukkilöytö, yllättäen Kropsussa saakka. Stora Enson puulastia kuskaavasta laivasta tippui perämereen 30-rekkakuormallista tukkeja. Näitä on pitkinpoikin havaittu kelluvan, jopa Turussa asti.
 Kemin edustalla mereen tippuneen tukkikuorman saalista...
Aiheesta lisää

Parhaimmillaan veneily on tätä ja joukkoon sopii myös tätäkin

Ensimmäinen siirtyminen Härkälettoa kohti...

Illalla menossa kohti Härkälettoa...

Härkäletto.
Vähän ennen Juhannusta puolenyön aikaan tehty 41mpk legi. Aikaa meni Oulun satamasta Härkälettoon noin 4,5h. Otin suoran kurssin Laitakarin kohdilta Härkälettoon.
Wc+nuotiopaikka löytyy.

Härkäleton majakasta kuvattu Kemiä kohti.

Perämereen kaatuneesta tukkilastista oli ajautunut parisenkymmentä tukkia Härkälettoonkin

Härkäleton kalaseita. Klikkaamalla kuva uuteen välilehteen näkyy tekstit...

Härkäletto
Dronella kuvattu filmi 

Toinen matka Härkäletosta Mansikkanokkaan...

Kemi Mansikkanokka. 
Kuten kuvasta näkee, niin matkanteko oli kaukana rentouttavasta...Aaltoa ja tuulta riitti ihan tarpeeksi...
Gps näyttää nopeuden kilometreinä, niin matkanopeus oli aallokossa 17,5km/h ja isompien aaltojen pohjalla 23,5km/h. Tuuli+aalto antoivat mukavasti vauhtia veneelle!

Mansikkanokassa ravintolassa... Pitihän se käydä parit rantaravintolat läpi.

Mansikkanokan miljöötä.
Pari saunaa, pesukoneet, wc, kauppa 1km päässä, polttoainejakelu suljettu...

Mansikkanokan eri ravintolat tulivat tutuiksi...

Kuten lipuista ja puista näkee, niin tuuli oli parin päivän ajan yötäpäivää 12m/s ja keskiaaltokin 1-1.5m niin tehtiin sitten tikusta asiaa ja haettiin omaan, sekä kaverin veneeseen polttoainetta ja käytiin kaupassa.
Sataman venejakeluasema oli suljettu, niin kävelymatkaa tuli +1km suuntaansa lähimmälle huoltoasemalle+ kaupalle.
Meripelastuksen veneitäkin lähti lähettyviltä muutamaan kertaan aika vauhdilla merta kohti. 

Kauppareissulla tarttui kauan haaveissa ollut tarjotinpöytä mukaan.
Pöytäosa toimii myös tarjottimena.

Hietakalla.
Paluumatkalla koukattu mutka... Ajelin rantaväylää Kemistä Iin Röyttää kohti ~40mpk.
Tarkoituksena oli käydä Kalixin edustalla pyörimässä, mutta kelit tuolla suunnalla olivat niiiiin surkeat.
Kolme päivää Kemissä tuulta pidellessä, syntyi aika helposti päätös kääntyä takaisin.
Kiinnitys paaluihin. Ei laituria.

Iin Röyttä.
Kuten kuvasta näkee, niin tuulee jälleen... Tällä kertaa 10m/s ja puuskissa 14m/s.
Ajotietokoneeseen kertynyt 110mpk 5pv aikana, huomattavasti enemmän olisi tullut, jos kelit olis olleet kohillaan.
Juhannus meni oikein mukavasti, kun sattui olemaan useampi veneellinen kavereita satamassa!
Useammalla pursiseuralla mökki+sauna+wc. Sähkö, vettä kaivosta, nuotiopaikkoja+kota, kaivon ajankohtainen vedenlaatu selvennee kysymällä.

Pitihän se muutama kerta saunoa ja grillata...

Operaatio toinen yritys: Perillä Seskarössa.
Piti käydä vain tankilla Iin Röytän jälkeen Rantakestilässä ja ajaa Santapankkiin. Kaveri huomasi minun ajavan tankille ja tuli peräveneellä morjestamaan. Siinä juteltiin Ruotsin saarista ja kohta oli kartta nenän edessä. No katsoin karttaa hieman ja mittailin harpilla+ viivottimella, että eihän tuo Seskarökään suoraan ajettuna kaukana ole... 😂

Seskarön silta. Toinen pilareista maalattu osin vihreällä ja toinen punaisella.

Vieraslaituriin (Seskarö/ Leppiniemikajen) mahtuu muutama vene ja vieressä on pari peräpoijua.
50m päässä laiturista on vapaassa käytössä wc, sekä wc:ssä juokseva vesi ja vieressä suihku varustettuna lämpimällä vedellä!
Kauppa ja Systembolaget on noin 500m päässä laiturista.

Seskarö Wärdhusiin on laiturilta matkaa noin 900m.

Seskarö Wärdhus.

Seskarön kioskiltakin saa monenlaista evästä. Kioskilla on myös polttoainejakelu ja erilaisia esitteitä saaresta.

Nyt näyttää Albatrosskin jo peräveneelle tuon M/S Laponian vieressä. Mukavaa porukkaa ja seilaavat aika laajalla alueella.

Seskarö/ Räpilahti

Seskarö/ Räpilahti

Seskarö/ Räpilahti.
Pääset isollakin veneellä ajamaan keulan kiinni rantaan. Kolme nuotiopaikkaa, pari wc:tä ja puuvaja.

Sekarö -> Båtskärsnäs

Båtskärsnäs lähestyy...

Tankilla Norrkustmarinassa

Norrkustmarina.
Tällä hetkellä sinne/ tänne ajelua kertynyt vajaassa parissa viikossa 190mpk.
Iin Rantakestilässä tankattu tankki täyteen, ennen Ruotsiin lähtöä. Nyt meni 89L ja tankki taas täys, ei näemmä hirveän syöppö vene täydelläkään kuormalla ja 4hlön paino päälle..
Venetarvikemyymälä, polttoainejakelu ark.8-17:00, sähkö, vesi, kaasu, Wi-Fi, keittiö, suihku (toimii kolikoilla 5kr/3min) 

Båtskärsnäs -> Stora Trutskär

St. Trutskärin laituri, vasen puoli kylkikiinnitykseen, oikea peräankkuriin.
Grillikota, grillikatos, 2x wc, panoraamasauna, nuotiopaikkoja, leikkimökki, pelejä, seuran maja (keittiö, jne).

St.Trutskär

St.Trutskär

St.Trutskär.

St.Trutskärin panoraamasauna...

St.Trutskär

St.Trutskär

St.Trutskär

St.Trutskär.
Noin 30m leveä kapeikko ja kahluusyvyys erottaa Frevisörenin ja St.Trutskärin toisistaan...
Rantaa pitkin Frevisörenin leirintäalue on reilun kilometrin päässä.
Pysähdys venähti pari päivää pidemmäksi tuulten vuoksi: 15m/s keskituuli ja puuska 19m/s...

Seuraava matka olikin St.Trutskär -> Töre.
Ais pelasi vasta perillä, joten ~3,5h ajomatka jäi piirtymättä.
Ajoreitti oli mukavat maisemat tarjoava: Axelsvik -> Marahamn -> Vattungen -> Storön -> Storöfjärden -> Lägenon -> Siknäsfjärden -> Törefors.
Suosittelen!

Marahamnin kohdalla on kunnon "stressiväyliä" 😂

Granholmenin ja Vattungenin lähettyvillä on väylän vierustoilla kiviä siellä sun täällä...

Töreen "kiipeäminen" alkamassa.

Nyt rupes jo Törekin näkymään.

Siinä se: Perämeren pohjoisin piste kierretty ympäri!

Töre

Töre

Töre.
Tällä hetkellä matkamittarissa 225mpk.
Septi+vesi. Leirintäalue parinsadan metrin päässä palveluineen/ ravintoloineen.

Töre -> Renskär/ Getskär

Kokka kohti Renskäriä

Renskär.
Wc, sauna, nuotiopaikkoja, vuokramökkejä.

Renskärin sisääntulo on kivikon ja rannan välinen kapea alue, parisenkymmentä metriä rannasta on hieman syvempää...

Renskärin hiekkaranta.

Vesi oli kirkasta laiturin päädyssäkin. Pohja näkyi, jos katsoi tarkasti.
Laiturin rannanpuolella uiskenteli 40-senttisiä Säyneitä 

Renskärin pitkospuut saunalle ja parille vuokramökille

Renskär

Renskär

Renskärin sauna on vapaasti käytettävissä...

Renskärin vuokramökit

Renskär

Renskär

Renskär

Renskär

Renskär

Renskär

Renskär

Välipysähdys/ takaisintuloa. Marahamnissa tankilla.

Marahamn
Korttiautomaatti 24/7 bensa/diesel.
Vesi+wc+suihku+kioski
3kn nopeusrajoitus alueella.

Renskär -> Sandskär Tankattu ylempänä Marahamnissa.

Sandskär/ White Iris.
Nyt ollaan Haaparannan kansallispuiston alueella
Haaparannan kansallispuisto 

Suunta ~110° kohti Sandskäriä

Sandskärin edustalla

Sandskär. Laiturista viimeistään tietää olevansa Ruotsissa...
Sandskärin ympäröivät vedet ovat matalia ja eteläpuolella kelissä ristiaallokossa haastavia.
Sauna löytyy muutaman sadan metrin päästä, vuokramökkejä, sekä nuotio/ telttapaikkoja+wc:t.

Sandskärin kappeli

Sandskärin kappeli on vanha viljavarasto

Sandskär hautausmaa, neljä hautaa: Andres Mattson Prokko puukotettu mökkinsä kuistilla, tuntematon ruumis löydetty ajelehtimasta mereltä 1910, kalastaja, joka löydetty kuolleena mökistään ja Öölantilainen 20v- nuorimies, joka hukkui, kun Elvine- niminen kuunari upposi Sandskärin edustalla 1886.

Sandskär

Sandskär

Sandskär

Sandskär/ Baatilahti

Sandskär rakennelmia historiasta...
Tässä seisoi vieressä hirvi ja hirven hirvikaveri noin 20m päässä.
En saanut hyvää kuvaa hirvistä, kun oli koira mukana ja keskityin muihin juttuihin.
Hauska otus tuo koira: Suojelu/ paimensukuinen Beauceron viittasi kinttaalla elukoille ja jatkoi nuuhkimistaan...

Sandskärin "Stadioni"

Sandskär

Sandskärin "savannimaista" maisemaa

Sandskär

Sandskär.
 Illalla viereen lipui Saksalainen purjevene "Momo". Valmistettu alumiinista Ranskassa ja kun tuollaisen erikoisuuden näki, niin pitihän se käydä omistajapariskuntaa jututtamassa.
Erittäin mukava pariskunta jutteli niitänäitä ja kysyessäni heidän pisintä matkaansa, oli vastauksena Atlantin ylitys reilu 4-viikossa.
Nyt Perämeren kierros menossa... Pitiköhän se itsekin laajentaa veneilyä...
Pariskunta asunut veneessään 12-vuotta...

Sandskärin luontopolulta.
Sanskärissä on havaittu 251 eri lintulajia 

Sandskär.

Tavattiin Seskarösta tuttu Laponia vuorostaan Sandskärissä...

Sandskär -> Selkä-Sarvi

Selkä-Sarvi alkaa jo näkymään...

Selkä-Sarvi

Selkä-Sarvi

Selkä-Sarvessa on grillikota heti laiturin edessä, samoin pari nuotiopaikkaa, sauna ja wc:t.

Selkä-Sarven luontopolulta...

Selkä-Sarvi

Selkä-Sarvi

Selkä-Sarven 1700-luvun aurinkokello

Selkä-Sarven kalastajakylä.
Tällä hetkellä kierrelty~300mpk.

Selkä-Sarvi -> Härkäletto

Härkäletto.

Härkäletto -> Iin Röyttä.
Takana ~340mpk.
Perämeren kansallispuisto ja Haaparannan kansallispuisto kierretty, mikä olikin tarkoituksena ja käyty Ruotsissa, joka oli myös määränpäänä.
Perävene vois olla seuraavilla reissuilla mukana, niin pääsisi rantautumaan moniin laiturittomiin saariin.

Röyttä -> Kiviniemi

Kiviniemen satama-alue.
Piti käydä imaisemassa septi tyhjäksi ja täyttämässä vesitankki, sekä samalla hoitui kauppareissukin.
Täällä polttoainejakelu, wc:t, suihku, vuokrasauna, vettä, kalaa, kalapuohi, grillikota, uimaranta...

Kiviniemi -> Kropsu

Kropsu.
Kelit hellii, niin mitäpä sitä vielä kotiin asti ajelee...
Kropsuun loimuttamaan lohta, kera uusien perunoiden, salaatin ja sipuli/ voikastikkeen...

Kropsu.
Oikealla yläkulmassa leija liehumassa...
Kropsun filmi 

Kropsu -> Hietasaari
Meinasin ajella Kattilankallaan vielä, mutta jätetään joitakin lähialueen saaria muille päiville.
Takana ~370mpk ja 25 veneyötä putkeen.

Elojuhlat 2018
Kavereita riitti ja saunomista, grillaamista, joraamista, jne...
Kaikki Röytän seurojen majat/ mökit sijaitsevat merenrannalla.

Oulun Merenkävijöiden mökki

Oulun Purjehdusseuran mökki

Haukiputaan Pursiseuran mökki

Haukiputaan Veneilijöiden mökki

Oulun Työväen Pursiseuran mökki

Iin Meriseuran mökki

Luotsila ja Lastaaja vuokratuvat (Iin Röyttä)

Iltaristeily tehty pikkuporukalla ja välillä pysähdelty katselemaan paikkoja.
Aiempi risteily, ilman yöpymistä on tullut tehtyä vajaa 10v-sitten! 😆
Todettakoon, että vene on puhtaasti enemmänkin viikonloppureissuja, kuin päiväreissuja varten käytössä. Tuon kertoo osittain sekin, että tämänvuoden veneöitä on jo 40kpl takana eripuolilla perämerta...

Kelit ei ihan suosineet venetsialaisten aikoihin.
Iltaa kohden tuuli nousi, satoi ja seuraavana päivänä keskiaallokko olikin Ilmatieteenlaitoksen mukaan 2-metristä Perämerellä. Vedenkorkeus kävi +55cm:ssä ja Kropsun aallonmurtajan loppuosa olikin veden alla.

Lisälämmönvaihtimen asennuksen jälkeen vene kuormattuna matkavauhtina on pysynyt noin 12kn.

Metsästyskausi lähenee ja tuon harrastuksen voi liittää helposti veneilyyn.

Ajatuksissa on käydä muutaman kaverin kans vesilintujahdissa. 

On mennyt useita vuosia viime reissusta, kun on ollut monenlaista touhua ja metsästys on jäänyt pakostakin vähemmälle.

Löysin aika kattavan jutun Erälehdestä, kun etsin tietoa eri metsästyskohteista.

Tässäpä tiivistettynä:

Kaikilla vakituisesti Suomessa asuvilla on vapaa metsästysoikeus (metsäs-

tyslain 7 § 1 mom) ulkona merellä kylänrajojen ulkopuolella olevilla luodoilla ja saarilla.

Erä-lehti on koonnut aika kattavan luettelon eri saarista ja luodoista.

Läntisellä Suomenlahdella ja Turunmaan saaristossa on omat poikkeuksensa.

Kaikki valtion vedet luotoineen kuuluvat Saaristomeren kansallispuistoon, jossa vain alueella asuvilla saaristolaisilla on metsästysoikeus. 

Perämeren kansallispuistossa kaikki metsästys on kiellettyä.

Seuraavilla saarilla ja luodoilla on Suomenlahdella ns. vapaa metsästysoikeus:

Helsinki:

Länsi-Tonttu/Västertokan, Bändaren/Pänttäri, Märäskrin/Tamma-

luoto, Lökhällen/Sipulipaasi, Möllarn/Mylläri, Gråsälsbådan, Västerbådan ja

Sankbådan.

Espoo:

Berggrund.

Kirkkonummi:

Söderskärs–Söderbåda ja Söderskärs–Norrbåda

Inkoo:

Hästen, Trutgrunden, Abborrpinnarna, Svarta Sadeln, Tuvorna, Änkan,

Höggrund,Estgrunden,Storsadeln,Lillsadeln,Svartbådan,Svartbådaknallen,

Ståtbådan, Snöbådan ja Sommaröhäll.

Hanko:

Ytter-Stenskär, Stor-Stenskär, Sälbådan,Yttre Västerlandet, Inre Väster-

landet, Klockskärbådan, Andalskärbådan. Tomaslandet, Mattisbådan, Kall-

bådabrotten, Kallbådaklackarna, Kallbådan, Knyllrorna, Knyllerflaken, Sö-

derbådan ja Sivalbådan.

Ruotsinpyhtää:

Västerhällen, Byskär, Vinbärshällen, Österhällen, Lålätta, Ste-

nören ja Kolmikivi.

Pernaja:

Tiiskeri, Skarvgaddarna, Gåsören ja Limpan.

Porvoo:

Bådan, Lökskär, Morumshällarna, Strömmingsgrundet, Gåsskvättan,

Gaddarna, Låghällarna ja Havörn.

Lisäksi Porvoon saaristossa Långörenin luonnonsuojelualueella on jokai-

sella Suomen kansalaisella oikeus ampua rauhoittamattomia vesilintuja

10.9.–30.11.välisenä aikana. Alueeseen kuuluvat Stenskär, Stenörn, Svarts-

kär,Örskär,Gråkubbhällarna,Viinaluoto,Långören,Kalkskärs-Storhällen,Larss-

kär, Larsskär-Lillhällen, Storhällen, Kalkskär, Baggishällen, Brunskär, Ytterbå-

dan ja Rönnskär.

Sipoo:

Itä-Tonttu/Östertokan, Pentarn ja Pölsarn/Pylsern.

Tammisaari:

Ytterland, Lilla Ytterland, Oskarsgrund, Österbådan,Västerbådan,

Slätlandsbådan, Storgadden, Lillgadd, Långskär, Västergadd, Vaktanlandet,

Längden,Sonlandet,Svartgrunden,Ören,Klobbsten,Klobbskär,Limpan,Myg-

gan, Klovsakär, Enskär, Klovan, Klovakobb, Skarvkyrkgrunden, Slätskär, Se-

gelskär, Västerlängan, Norrlängan, Österlängan ja Ropanlängan.

Perämeri:

Hanhikari, Hietakalla, Hylkikalla, Itäpohjanletto, Juustkalla, Kattilan-

kari, Kintasletto, Korkeakari, Kraasinletto, Kriisinkivi, Liippa, Luodeletto, Län-

siletto, Lönkytin, Nimetön, Pallonen, Pennanmatala, Pikkuletto, Rintamatala,

Kropsu, Ryöskärinkalla, Samulin matala, Santapankki, Santapankin matala,

Satakarinletto, Selkäkrunni, Siikamatala, Tekomatala, Ulko-Kaapri, Ulkolai-

danmatala, Ulko-Pallonen ja Väliletto.