Päivitystä "venekeittiöön"

Ajatus on oikeastaan muhinut jo vuosikausia aiempienkin veneiden kohdalla.
Nimittäin muutamilla veneilijöillä on mukanaan pöytägrilli ja eräänlainen minipallogrilli onkin jo useampia vuosia kulkenut mukana pilkillä...

Ruoanlaitto, kun on yksi niistä jutuista mitä tykkään harrastella tuolla saarissa/ retkillä...

No nyt piti ottaa aiheesta koppia, kun veneilykaveri grillaili vaivattomasti loistavat sapuskat kannettavalla grillillä... Miksei sitä kokeilis itsekin...

Hankintalistalla on vielä minimuurikka, jolla onnistuu tehdä vaikka lätyt tuon pöytägrillin päällä.

Onhan se ihan jees joskus grillata keskellä saartakin...

Tai joskus on mukava tehdä muurikalla lättyjä...

Mutta on se vaan helppoa grillata hiiligrillillä paikasta riippumatta

Grilli menee pieneen tilaan ja se on helppo säilyttää kangaspussissa, niin veneeseen ei tule sotkua. Grilli on ruostumaton.

Tottakai rosterigrilliä piti myös varustella mieleisekseen, heh. Tämä mittari piti tilata, että saa tehtyä viimeisen päälle sapuskat. Kiinnitys vaatii vain reiän poraamisen grillin kanteen (poisto) tuuletusaukon lähettyville ja kiinnitys tapahtuu siipimutterilla. Grillin päälle muuten mahtuu juuri pieni rosterinen savustuslaatikko, johon kiinnitin myös mittarin, että saa seurata oikeaa savustuslämpötilaa.

Ensigrillaus menossa...

Toinen grillaus menossa ja grilli havaittu todella toimivaksi!

Kaveripariskunta keitteli niin vaivattoman näköisesti laiturilla ruokaa, että pakkohan se oli laittaa itsekin tuollainen retkikeitin. Nyt voi grillauksen lomassa keitellä uudet potut, eikä tarvitse juosta grillin ja veneen keittiön väliä. Miksei tuolla paistele lätytkin... 😊 . 3000w polttimen kaasun kulutus on keskimäärin 100-150 g tunnissa, esimerkiksi vesilitra kiehuu 3–4 minuutissa. Kuvassa 450g kaasupatruuna retkikeittimen alla. Parilla patruunalla kokkailee todella monesti.

Jakoreleen/ kaksoisakkureleen asentaminen ja vanhan jakodiodin poistaminen latausjärjestelmästä

Aiempaan veneeseen tuli laitettua yhteen suuntaan toimiva kaksoisakkurele. Tämä toimi todella hyvin ja akut pysyivät täysinä.

Nyt ajattelin asentaa vähän samaan tyyliin toimivan latausjärjestelmän, kuin aiemmassa veneessä oli.

Veneessä on tällä hetkellä alkuperäisasenteinen jakodiodi joka toimii niin, että akusto latautuu 0,6-0,7v pienemmällä jännitteellä diodin kynnysjännitteen/ jännitehäviön vuoksi.

Yanmarin laturissa ei ole "sense"- piuhaa, eli latausjännitteen kompensointimahdollisuutta. En myöskään jaksanut alkaa purkamaan laturia ja tekemään sen sisälle tarvittavia muutoksia latausjännitteen nostamiseksi.


Jakodiodi on kuitenkin jo nyt kytketty järkevästi niin, että molemmat akut latautuvat päävirtakytkimen asennosta riippumatta ja pääkytkimellä valitaan kulutettava akusto, sekä sarttaukseen osallistuva akku ja tarpeentullen katkaistaan kaikki virrat veneestä.
Näin rele oli kytkettynä aiemmassakin veneessä.

Halusin kuitenkin poistaa tuon ~0,7v:n jännitehäviön ja muutenkin päivittää latausjärjestelmää aurinkopaneelin lisäksi.
Pimeinä syysöinä, aurinkopaneelin ollessa untenmailla, moottoria käyttäessä akut latautuvat huomattavasti nopeammin ja täyteen asti uuden releen ansiosta.
En alkanut hyötysuhde-eroa laskemaan sen kummemmin, mutta 80A laturista saa puristettua huomattavasti enemmän kapasiteettia irti releen ansiosta, verrattuna diodiin.

Uusi Blue-Sea 7610 rele toimii siis niin, että ensin ladataan ykkösakkua ja sen jälkeen kakkosakkua.
Rele toimii kuitenkin kahteen suuntaan, jolloin parkissa ollessa aurinkopaneeli lataa myös ykkösakkua, mikäli kakkosakku on jo tarpeeksi täynnä.

Rele on mahdollista "ohittaa" käynnistyksen ajaksi niin, että akustot ovat toisista erillään.

Yanmar 4jh2-ute:n 1,4kw- starttimoottori ottaa täydestä akusta virtaa reilu 110A, joten rele kyllä kestää, kun tuota virtaa ei oteta milloinkaan kokonaisuudessaan releen "läpi" startatessa moottoria, jo pelkästään yllämainittujen kytkentöjen vuoksi.

Tärkeämpi seikka starttauksen aikaiselle ohitukselle on veneiden paikoin erittäin herkkä elektroniikka.
Esimerkkitilanteena vaikkapa sellainen, että ajat saareen -> sammutat veneen -> napajännitteet yli 13v -> starttaatkin veneen aikalailla heti uudelleen -> rele vetäneenä -> startattaessa jännite tipahtaa ja rele irrottaa akut toisistaan -> tulee "jännitepiikki" -> elektroniikka ei tykkää.

Mietin pitkään, laitanko Blue-sea 7610, vai 7611 kaksoisakkureleen. 7611:ssa on se optio, että haluttaessa käytetään molempia akkuja niin, että starttiakku erotetaan järjestelmästä vasta starttiakun napajännitteen tippuessa 12,25V:iin.
Olisihan siinä 7611:lla tullut useampi ampeeritunti hupikäyttöön, mutten halunnut alkaa rasittamaan starttiakkua enempää.
Toiseksi, saaresta lähtiessä on starttauskertoja mahdollista tehdä noin 50% enemmän, kun ykkösakku on kokoajan täynnä.
Tämä siis, jos moottoriin tulee joku vikatila ja sitä pitää starttailla useammin/ pidempään, olkoon kyseessä vaikka polttoaineen ilmaustuokio.
Voinhan tuolla yllämainitulla 1/  1+2  /2 akunvalintakytkimellä kuitenkin kuluttaa kahtakin akkua yhtäaikaa, jos haluan. Releestä riippumatta.

Samalla tuli muuten laiteltua telttapatjat makuutyynyjen alle, kosteuden ja kylmän estämiseksi. En liimannut näitä, että nämäkin voi ottaa pois talvisäilytyksen aikana.

Tarkempia tietoja alla.

Wanha jakodiodi, joka lähti latausjärjestelmästä pois. (Asensin tämän 2018 keväällä keulapotkurin akulle) .
Keulapotkurin akku oli kytketty rinnan hupipuolen kans ja nyt diodin ansiosta keulapotkurilla on käytännössä ihan oma virtapiiri.
Nyt kun virtapiiri on "eristetty" muusta järjestelmästä, voi keulapotkurilla olla minkälainen akku tahansa.
Kun keulapotkurin 85ah marineakusta jättää aika, laitan tilalle jonkin tehokkaan starttiakun, ehkä Optima Red-Topin .
Tuo Optima on suunniteltu siten, että se antaa paljon tehoa lyhyessä ajassa ja latautuu nopeasti täyteen.
Hupipuolen kapasiteetti pienenee, mutta hupipuolen akusto menee vaihtoon ja tilalle tulee paremmat akut.
Aurinkopaneeli lataa edelleen myös keulapotkurin akun.
Onhan tässä vielä sellainenkin etu, että vaikka akunvalintakytkin olisi 1+2 asennolla ja käyttöakut ihan finaalissa, niin keulapotkurin akku ei enää tyhjene diodin ansiosta. Eli tuolta saa sitten tarvittaessa "starttiavun" pitkillä apuvirtakaapeleilla, jos hölmöilee ja tyhjentää muun akuston kuiviin.
Toinen apuvirtakikka on yhdistää diodin navat hauenleualla. Latauskaapelit kestävät just startin ottaman kuorman.

-Mahdollista erottaa toinen virtapiiri tilapäisesti käynnistyksen ajaksi
-Yhdistää akut automaattisesti latausjakson ajaksi ja erottaa purkautuessa
-Jännitteen automaattitunnistus 12V/24V
-Vesitiivis IP67 (Uppovesitiivis 30min)
 -Kipinäsuojattu
-Kannessa LED-merkkivalo ilmaisee, onko akut kytkettyinä, vai ei.
-Ulkoisen LED-merkkivalon liitäntämahdollisuus, esimerkiksi mittaripaneeliin.
-Max 120A latureille, Toimii myös ulkoisen laturin sekä aurinkopaneelien kanssa.
-max. jatkuva virta 120 A DC
-max. hetkellinen virta (5-min!)210 A DC
-Avautumisviive 0,34sek.
Kytkentäjännitteet:
Yhdistää (30 sek. kuluessa ) 13,6V @ 12V / 27,2V @ 24V
Yhdistää (2 min. kuluessa) 13,0V @ 12V / 26,0V @ 24V
Avautuu (30 sek. kuluessa) 12,75V @ 12V / 25,5V @ 24V
Avautuu (10 sek. kuluessa) 12,35V @ 12V / 24,7V @ 24V
Avautuu (yläraja) 16,0V @ 12V / 30,0V @ 24V
Avautuu (alaraja) 9,5V @ 12V/ 19V @ 24V.
Tyhjäkäyntivirrankulutus 15mA, virrankulutus vetäneenä 175mA

Latausjärjestelmä karkeasti piirrettynä.
Voi olla, että kytken latauksen led-merkkivalon akunvalintakytkimen +lähtöön, jota ei ole piirretty kuvaan juuri ollenkaan, ettei yhteen kuvaan tule liian paljon asiaa.
Akunvalintakytkimen lähdöstähän lähtee päävirrat joko kulutus-, tai starttiakulta kytkimen asennosta riippuen koko veneeseen, myös virtalukon pohjaan.
Tuolla edellämainitulla kytkennällä merkkivalo palaisi vain kytkimen ollessa 1,2,tai 1+2 asennossa ja releen ollessa kytkeneenä A+B puolet yhteen.
B+ (lataus)virtajohtojen poikkipinta-ala on seuraava: Laturilta releelle 35mm2 ja releeltä akuille 25mm2. Kuvan viivojen paksuuden hämäävät, johtuen kuvankäsittelyohjelmasta.

 

Keulapotkurin akkua& jakodiodia& johdotusta en piirtänyt tähän ollenkaan selkeyden vuoksi.

Johtojen niputusta vaille valmista...Kuvassa sellainen tilanne, että aurinkopaneeli ylläpitolataa molempia akkuja. Siirsin 2018-keväällä sinisen lataussäätäjän+bluetoothmokkulan oikealle kulmaan, jolloin se on paremmin suojassa.

Rele on ollut kuvanottohetkellä noin viikon paikallaan. Latausjännite nousi tarkalleen 0,6v mikä on huomattava parannus. Toinen seikka on se, että aurinkopaneeli jaksaa todella nätisti pitää molemmat akut täynnä. Kaksi kärpästä siis yhdellä iskulla: aurinkopaneeli + jakorele. Molemmat ovat osoittaneet tarpeellisuutensa.