Veneilyvideot

Ajattelin laittaa tähän parit veneilyvideot, joita tulee kuvattua joskus säännöllisen epäsäännölliseen tahtiin...

KIITOKSET kuvaajille joistakin pätkistä 😉

Oulun eteläsataman livekameraan pääset TÄSTÄ

Telakkasäätiön livekameraan pääset TÄSTÄ

Ruåtsin kaupunkien livekameroita, seassa pari rannikkokameraa TÄÄLLÄ

Suomen puolelta ei oikein tahdo löytyä kameroita yhdeltä selkeältä listalta. Näkis vähän, minne ajelis...

30.7.2017

25.8.2017. Kaveri päästelee Finmar Family 800:lla vieressä...

25.8.2017. Tuulilaseihin laitettu just lasinpinnoite...

8.9.2017 Oulun edustalla. Viimeisimpiä veneretkiä, ennen telakointia.

 8.9.2017 Oulu.

Varjakansaari, Kropsu, Kattilankalla, Röyttä.  👍 . Kaverin kuvaama.
 Ilmat oli joka kerralla, kuin morsian! 😆

Kropsu 31.5/ 8.6.2018. Harmi, ettei kuvattu alkumatkasta isompien aaltojen aikaan.

Härkäletto 17.6.2018

Renskär 1.7.18
Näitä uiskenteli veneen ympärillä...

Kropsu 9.7.2018

Toisen maailmansodan aikana hyvinkin yleinen lelu...

Ruotsinreissu 2018

Hyvissä ajoin valmistautumista talvihuoltoon

Ajattelin huoltaa veneen tänä vuonna hyvissä ajoin vedessä, enkä maissa.
Ostelen osat valmiiksi syksyä varten

Otin moottoritilassa hieman selvää tarvittavista osista ja katselin vähän päivitystä kaipaavia kohteita.
Samassa silmään pisti ihan loppuun kulunut laturin/ vesipumpun remmi, joka piti hakea kotimatkalla kainaloon. Samalla tilailin suodattimet ja varmistin, että oikeaa öljyä löytyy hyllystä.

Moottoriöljynä käytän Mobil Delvac MX Esp 15w40- öljyä. Tätä menee tasan 7l.

Vaihteistoöljynä Mobil atf 220. Tilavuus 1,2-1,3l. Öljymäärä tarkistetaan kbw-21 vaihteistosta kiertämättä mittatikkua kiinni.
Öljymäärän mittaus kiertämällä tikku kiinni päädytään siihen tilanteeseen, että öljytaso on hädintuskin alarajalla...
Vaihteistoöljyn vaihtoväli on 50h kasauksesta ja sitten 150h välein. Öljymäärän tarkistus 1kk:n välein.
Vaihteiston ulina joillakin kierrosluvuilla, sekä kytkimen "on/off" toiminta kertoo öljynvaihdon ajankohdan olevan heti käsillä...
Terävähkö "vihellys" taas kuuluu asiaan, joka yleensä johtuu potkurinlavoista tietyllä (matalalla 1000-1500rpm) kierrosluvulla.
Jotkut viilailevat potkurin jättöreunaa saadakseen tuon kimeän vihellyksen katoamaan. Minua tuo ei ole häirinnyt, kun tuo ilmaantuu jossain ~5kn nopeusalueella.

Sain vaihdettua 31.8.17 moottoriöljyt, sekä öljy- ja dieselsuodattimet. Tunteja kertynyt moottorille 677h ja tänä kesänä tähän mennessä ajotunteja tullut ~55h.
Öljynvaihto ei onnistu perinteisin menetelmin mittatikun putken kautta imemällä. Putken päädyssä on bajonettiliitin ja itse imuputki ei mene mitenkään öljypohjan pohjaan saakka. Näin saa imettyä maksimissaan pari litraa moottoriöljyä pois. Tiivistämällä mittatikun putki öljyimurin putkeen saa loput öljyt imettyä alipaineen ansiosta pois.

Öljynpaineiden kuuluu olla ~3,5-4,5bar ja nyt laadukkaiden öljyjen ja suodattimen ansiosta paineet on tyhjäkäynnilläkin 4bar hujakoilla ja isommilla kierroksilla heti 4,5bar.
Ennen näin ei ollut, vaan paineet putosivat 3bar tietämille tyhjäkäynnillä.

Veneessä on vielä tällainen separaattori/ vedenerotin. Lucas Cav 5836B250. Tämä lähtee, koska tässä ei ole lasikuppia. Kierre on 1/2"-20 Unf. Tankilta tuleva polttoaineletku 8mm ja suodattimelta lähtevä 8mm.

Tilasin vedenerottajaksi/ esisuodattimeksi Separ SWK 2000-5:n. Suodatinelementin vaihto on huomattavasti siistimpi työ tehdä, kun se tehdään yläkautta ja tämän vedenerotuskyky on erittäin hyvä: 99,9%.
Separiin saa eri karkeudella olevia hienosuodattimia.
Otin 30 micronin hienosuodattimia varalle ja samalla karkeudella oleva on paikallaan tässä Separissa. Läpivirtauskapasiteetti on 300l/h.
Tässä hyvä testifilmi vedenerottimen toiminnasta: KLIKKAA
Lisätiedot: Täältä
Toimintaperiaatefilmi: Täällä

Varsinainen polttoainesuodatin, joka sijaitsee moottorin kyljessä. Pohjassa on kierre varoitusvalon tunnistimelle. Tätä saa tarvikkeenakin, koska samaa suodatintyyppiä käytetään monissa autoissa. Vaihto 300h välein.
Tähän tilalle sopii Meyle 42-14 323 0001 jonka aion laittaa, tai vaikkapa M-Filter MP470 menee myös.

Öljynsuodatin, jota löytyy tarvikkeena helposti. Monessa automerkissä käytetään juuri samaa suodatintyyppiä. Vaihto 300h välein tässäkin. Tälle tarvikkeena tilalle Bosch P2016, jonka laitan. Toinen merkki, vaikkapa M-Filter MH348 sopii myös.

Termostaatti. Avautumislämpötila 75-78°, kokonaan auki 90°. Avautuu +8mm. Tarkista 500h välein, vaihda 2000h välein/ joka vuosi, kumpi tulee ensin täyteen. Lämpömittarin lisäksi kojelaudassa on summeri+merkkivalo, jotka aktivoituvat 93~97° ja sammuvat 88°, minuutin viiveellä.

Impelleri, tuotto 3250l/h. Vaihto 500h välein/ tarvittaessa. Sattui olemaan tuuria matkassa, sillä aiemman veneen tuliterä varaimpelleri oli juuri sopiva: Cef:500107.GT.

Laturin/ vesipumpun hihna, jonka tilalle ostin hammastetun 10x1175- hihnan, joka on hieman alkuperäistä hihnaa lyhyempi. Hammastuksella aikaansaadaan parempi tehonsiirtokyky, sekä pidempi käyttöikä.

Tämäkin kuuluu 150h huoltoon. Jää monilla tekemättä...
Kannattaa pitää myös huoli siitä, että puolentunnin uppouma-ajelun jälkeen ajaa vähintään muutaman minuutin kierrosalueella ~3000rpm. Tämä on Yanmarin suositus, että turbo pysyy puhtaana ja toimii oikein.

Liesitason vaihto

Veneessä oli kiinni veistämöllä asennettu ja helppokäyttöinen Wallas Safeflame 900- liesi.
Liesi kuitenkin tahtoi olla hitaanlainen lämpenemään ja jätti muutaman kerran kokonaan lämpenemättä.

Liesi on ollut todella vähällä käytöllä, mikä ei aina ole hyvä asia.

Tutkittuani liettä saaressa paikansin vian polttoainepumppuun.
Pumppu ei jaksanut nostaa kunnolla polttoainetta.
Puhaltaessa lieden tankkiin ylipaineen paluuletkun ollessa irti, sai polttoainetta menemään keittimeen ja keittimen heti lämpimäksi.
Puhdistin pumppua pakkosyöttämällä spriitä imuletkun kautta pumppuun ja sain hieman tehoja pumppuun, mutta heikoin tuloksin.
Polttoainetta nousee putkessa noin 5mm/ sykäys, kun ainetta pitäisi virrata paljon enemmän (~20mm/ sykäys).

Liedessä on vanhan mallin purettava polttoainepumppu, jonka saa purettua osiin ja korjattua. Osia ei saa, mutta monesti pelkkä puhdistelu auttaa. Uusi pumppu maksaa vajaa 200€ ja samalla on hyvä vaihtaa huoltosarja (35-50€), vaikka keitin ei olekaan muuten vielä oireillut.

Ajattelin olla korjailematta liettä sen enempää ja laittaa yli tuplasti tehokkaamman liesitason.
Lieden alapuolella olevasta kaapista lähti polttoainetankki ja ruoanlaittovälineet saivat samalla tilaa.

Uusi liesi on Dometic Origo A200-mallia, jossa on ollut vuosina 2010/2011 bonuksena sähkösytytys, mutta myöhemmin tämä toiminto on poistunut tuotannosta.

Lieteen saa tilattua lisävarusteina kattilanpitimet sivuille ja lasikannen, tai vaikkapa leikkuulaudan päälle. En nähnyt näitä tarpeellisiksi. Aiempaan veneeseen (LINKKI) tuli kans uusittua liesitaso ja ilman kattilanpitimiä pärjättiin. Lasikannen päälläkään ei tullut loppujenlopuksi säilytettyä mitään, eikä kannesta oikein ollut hyötyä..

Eipä tuo oikeastaan ole homma, eikä mikään asentaa Wallaksen kattilanpitimiä Origoon...Katsotaan nyt...

Vanha liesitaso Wallas Safeflame 900 vielä paikallaan.

Uusi liesitaso Dometic Origo A200.

Wallas poistettu...

Uusi liesitaso paikallaan. Liesi on todella nopea, verrattuna entiseen.

Spriipatruunat voi ottaa pois lieden ollessa alhaalla, tai lieden ollessa tuettuna oikealla puolella sijaitsevalla tukiraudalla, kuten tässä kuvassa.

Tein lieden taakse ruostumattomasta vielä tuollaisen lämpö/ roiskesuojan ja hioin sen mataksi.

Pari tankillista ajettu ja mietinnässä perävene, tai jolla

Olen ollut veneeseen todella tyytyväinen.

Merellä on tullut oltua paljon ja monenlaisia kelejä koettu.
Nyt varustelulistalla on jolla, tai vastaava alle 3-metrinen perävene. Pienikokoinen perävene siksi, että jolla mahtuu olemaan poikittain veneen perässä tukkimatta naapureiden aisapaikkoja.

Saapaskarin saunamökin ranta on nyt ruopattu ja äkkisyvä...

Kattilankallassa porukalla...

Röytän Elojuhlilla 2017. Odotellaan tässä vielä muutamien kavereiden veneitä laituriin. Kaikki laiturit olivat lopulta ihan täynnä. Oltiin sellaisella reilun tusinan henkilön porukalla, useamman veneen voimin ja hauskaa oli. Saunakin lämmitettiin joka ilta, grillikatoksen keittiön lisäksi...
Juhlatilaan tuli lisää kavereita ja meitä oli lopulta aika mukavan kokoinen kööri iltaa viettämässä. Juhlatilan dj:kin saatiin pienen suostuttelun lomittamana pitämään bileitä yllä jonnekin aamyön tunneille asti 👌
Toivottavasti saadaan taas tulevaisuudessa kaikki järkättyä työkiireet sivummalle ja päästään vähintäänkin samalla porukalla uudestaan.

Elojuhlien jälkeen porukalla Kropsussa. Oma vene takana piilossa...Oikeanpuolimmaisessa veneessä on maailman paras sauna.

Joku tämäntapainen jolla pariheppaisella koneella vois toimia saarten lähistöillä kalastelussa ja joidenkin saarien rantautumisveneenä. Kovapohjainen kumivenekin kävi mielessä, mutta koiran kanssa liikkuessa kumivene jää pois vaihtoehdoista...

Venelaukkuun täydennystä... Tuli tilattua Kiinasta tuollainen mukanakulkeva invertteri, että saa ladattua järkkärin akkuja, sekä käytettyä joitakin 230v-laitteita. Tässä on universaali pistorasia. Kovin suurta käyttöä ei ole ollut koko veneilyni aikana näille, joten en asenna tätä kiinteästi. Tämä saa kulkea muidenkin mukanakulkevien tavaroiden seassa veneilylaukussa...

Päivitystä "venekeittiöön"

Ajatus on oikeastaan muhinut jo vuosikausia aiempienkin veneiden kohdalla.
Nimittäin muutamilla veneilijöillä on mukanaan pöytägrilli ja eräänlainen minipallogrilli onkin jo useampia vuosia kulkenut mukana pilkillä...

Ruoanlaitto, kun on yksi niistä jutuista mitä tykkään harrastella tuolla saarissa/ retkillä...

No nyt piti ottaa aiheesta koppia, kun veneilykaveri grillaili vaivattomasti loistavat sapuskat kannettavalla grillillä... Miksei sitä kokeilis itsekin...

Hankintalistalla on vielä minimuurikka, jolla onnistuu tehdä vaikka lätyt tuon pöytägrillin päällä.

Onhan se ihan jees joskus grillata keskellä saartakin...

Tai joskus on mukava tehdä muurikalla lättyjä...

Mutta on se vaan helppoa grillata hiiligrillillä paikasta riippumatta

Grilli menee pieneen tilaan ja se on helppo säilyttää kangaspussissa, niin veneeseen ei tule sotkua. Grilli on ruostumaton.

Tottakai rosterigrilliä piti myös varustella mieleisekseen, heh. Tämä mittari piti tilata, että saa tehtyä viimeisen päälle sapuskat. Kiinnitys vaatii vain reiän poraamisen grillin kanteen (poisto) tuuletusaukon lähettyville ja kiinnitys tapahtuu siipimutterilla. Grillin päälle muuten mahtuu juuri pieni rosterinen savustuslaatikko, johon kiinnitin myös mittarin, että saa seurata oikeaa savustuslämpötilaa.

Ensigrillaus menossa...

Toinen grillaus menossa ja grilli havaittu todella toimivaksi!

Kaveripariskunta keitteli niin vaivattoman näköisesti laiturilla ruokaa, että pakkohan se oli laittaa itsekin tuollainen retkikeitin. Nyt voi grillauksen lomassa keitellä uudet potut, eikä tarvitse juosta grillin ja veneen keittiön väliä. Miksei tuolla paistele lätytkin... 😊 . 3000w polttimen kaasun kulutus on keskimäärin 100-150 g tunnissa, esimerkiksi vesilitra kiehuu 3–4 minuutissa. Kuvassa 450g kaasupatruuna retkikeittimen alla. Parilla patruunalla kokkailee todella monesti.

Jakoreleen/ kaksoisakkureleen asentaminen ja vanhan jakodiodin poistaminen latausjärjestelmästä

Aiempaan veneeseen tuli laitettua yhteen suuntaan toimiva kaksoisakkurele. Tämä toimi todella hyvin ja akut pysyivät täysinä.

Nyt ajattelin asentaa vähän samaan tyyliin toimivan latausjärjestelmän, kuin aiemmassa veneessä oli.

Veneessä on tällä hetkellä alkuperäisasenteinen jakodiodi joka toimii niin, että akusto latautuu 0,6-0,7v pienemmällä jännitteellä diodin kynnysjännitteen/ jännitehäviön vuoksi.

Yanmarin laturissa ei ole "sense"- piuhaa, eli latausjännitteen kompensointimahdollisuutta. En myöskään jaksanut alkaa purkamaan laturia ja tekemään sen sisälle tarvittavia muutoksia latausjännitteen nostamiseksi.


Jakodiodi on kuitenkin jo nyt kytketty järkevästi niin, että molemmat akut latautuvat päävirtakytkimen asennosta riippumatta ja pääkytkimellä valitaan kulutettava akusto, sekä sarttaukseen osallistuva akku ja tarpeentullen katkaistaan kaikki virrat veneestä.
Näin rele oli kytkettynä aiemmassakin veneessä.

Halusin kuitenkin poistaa tuon ~0,7v:n jännitehäviön ja muutenkin päivittää latausjärjestelmää aurinkopaneelin lisäksi.
Pimeinä syysöinä, aurinkopaneelin ollessa untenmailla, moottoria käyttäessä akut latautuvat huomattavasti nopeammin ja täyteen asti uuden releen ansiosta.
En alkanut hyötysuhde-eroa laskemaan sen kummemmin, mutta 80A laturista saa puristettua huomattavasti enemmän kapasiteettia irti releen ansiosta, verrattuna diodiin.

Uusi Blue-Sea 7610 rele toimii siis niin, että ensin ladataan ykkösakkua ja sen jälkeen kakkosakkua.
Rele toimii kuitenkin kahteen suuntaan, jolloin parkissa ollessa aurinkopaneeli lataa myös ykkösakkua, mikäli kakkosakku on jo tarpeeksi täynnä.

Rele on mahdollista "ohittaa" käynnistyksen ajaksi niin, että akustot ovat toisista erillään.

Yanmar 4jh2-ute:n 1,4kw- starttimoottori ottaa täydestä akusta virtaa reilu 110A, joten rele kyllä kestää, kun tuota virtaa ei oteta milloinkaan kokonaisuudessaan releen "läpi" startatessa moottoria, jo pelkästään yllämainittujen kytkentöjen vuoksi.

Tärkeämpi seikka starttauksen aikaiselle ohitukselle on veneiden paikoin erittäin herkkä elektroniikka.
Esimerkkitilanteena vaikkapa sellainen, että ajat saareen -> sammutat veneen -> napajännitteet yli 13v -> starttaatkin veneen aikalailla heti uudelleen -> rele vetäneenä -> startattaessa jännite tipahtaa ja rele irrottaa akut toisistaan -> tulee "jännitepiikki" -> elektroniikka ei tykkää.

Mietin pitkään, laitanko Blue-sea 7610, vai 7611 kaksoisakkureleen. 7611:ssa on se optio, että haluttaessa käytetään molempia akkuja niin, että starttiakku erotetaan järjestelmästä vasta starttiakun napajännitteen tippuessa 12,25V:iin.
Olisihan siinä 7611:lla tullut useampi ampeeritunti hupikäyttöön, mutten halunnut alkaa rasittamaan starttiakkua enempää.
Toiseksi, saaresta lähtiessä on starttauskertoja mahdollista tehdä noin 50% enemmän, kun ykkösakku on kokoajan täynnä.
Tämä siis, jos moottoriin tulee joku vikatila ja sitä pitää starttailla useammin/ pidempään, olkoon kyseessä vaikka polttoaineen ilmaustuokio.
Voinhan tuolla yllämainitulla 1/  1+2  /2 akunvalintakytkimellä kuitenkin kuluttaa kahtakin akkua yhtäaikaa, jos haluan. Releestä riippumatta.

Samalla tuli muuten laiteltua telttapatjat makuutyynyjen alle, kosteuden ja kylmän estämiseksi. En liimannut näitä, että nämäkin voi ottaa pois talvisäilytyksen aikana.

Tarkempia tietoja alla.

Wanha jakodiodi, joka lähti latausjärjestelmästä pois. (Asensin tämän 2018 keväällä keulapotkurin akulle) .
Keulapotkurin akku oli kytketty rinnan hupipuolen kans ja nyt diodin ansiosta keulapotkurilla on käytännössä ihan oma virtapiiri.
Nyt kun virtapiiri on "eristetty" muusta järjestelmästä, voi keulapotkurilla olla minkälainen akku tahansa.
Kun keulapotkurin 85ah marineakusta jättää aika, laitan tilalle jonkin tehokkaan starttiakun, ehkä Optima Red-Topin .
Tuo Optima on suunniteltu siten, että se antaa paljon tehoa lyhyessä ajassa ja latautuu nopeasti täyteen.
Hupipuolen kapasiteetti pienenee, mutta hupipuolen akusto menee vaihtoon ja tilalle tulee paremmat akut.
Aurinkopaneeli lataa edelleen myös keulapotkurin akun.
Onhan tässä vielä sellainenkin etu, että vaikka akunvalintakytkin olisi 1+2 asennolla ja käyttöakut ihan finaalissa, niin keulapotkurin akku ei enää tyhjene diodin ansiosta. Eli tuolta saa sitten tarvittaessa "starttiavun" pitkillä apuvirtakaapeleilla, jos hölmöilee ja tyhjentää muun akuston kuiviin.
Toinen apuvirtakikka on yhdistää diodin navat hauenleualla. Latauskaapelit kestävät just startin ottaman kuorman.

-Mahdollista erottaa toinen virtapiiri tilapäisesti käynnistyksen ajaksi
-Yhdistää akut automaattisesti latausjakson ajaksi ja erottaa purkautuessa
-Jännitteen automaattitunnistus 12V/24V
-Vesitiivis IP67 (Uppovesitiivis 30min)
 -Kipinäsuojattu
-Kannessa LED-merkkivalo ilmaisee, onko akut kytkettyinä, vai ei.
-Ulkoisen LED-merkkivalon liitäntämahdollisuus, esimerkiksi mittaripaneeliin.
-Max 120A latureille, Toimii myös ulkoisen laturin sekä aurinkopaneelien kanssa.
-max. jatkuva virta 120 A DC
-max. hetkellinen virta (5-min!)210 A DC
-Avautumisviive 0,34sek.
Kytkentäjännitteet:
Yhdistää (30 sek. kuluessa ) 13,6V @ 12V / 27,2V @ 24V
Yhdistää (2 min. kuluessa) 13,0V @ 12V / 26,0V @ 24V
Avautuu (30 sek. kuluessa) 12,75V @ 12V / 25,5V @ 24V
Avautuu (10 sek. kuluessa) 12,35V @ 12V / 24,7V @ 24V
Avautuu (yläraja) 16,0V @ 12V / 30,0V @ 24V
Avautuu (alaraja) 9,5V @ 12V/ 19V @ 24V.
Tyhjäkäyntivirrankulutus 15mA, virrankulutus vetäneenä 175mA

Latausjärjestelmä karkeasti piirrettynä.
Voi olla, että kytken latauksen led-merkkivalon akunvalintakytkimen +lähtöön, jota ei ole piirretty kuvaan juuri ollenkaan, ettei yhteen kuvaan tule liian paljon asiaa.
Akunvalintakytkimen lähdöstähän lähtee päävirrat joko kulutus-, tai starttiakulta kytkimen asennosta riippuen koko veneeseen, myös virtalukon pohjaan.
Tuolla edellämainitulla kytkennällä merkkivalo palaisi vain kytkimen ollessa 1,2,tai 1+2 asennossa ja releen ollessa kytkeneenä A+B puolet yhteen.
B+ (lataus)virtajohtojen poikkipinta-ala on seuraava: Laturilta releelle 35mm2 ja releeltä akuille 25mm2. Kuvan viivojen paksuuden hämäävät, johtuen kuvankäsittelyohjelmasta.

 

Keulapotkurin akkua& jakodiodia& johdotusta en piirtänyt tähän ollenkaan selkeyden vuoksi.

Johtojen niputusta vaille valmista...Kuvassa sellainen tilanne, että aurinkopaneeli ylläpitolataa molempia akkuja. Siirsin 2018-keväällä sinisen lataussäätäjän+bluetoothmokkulan oikealle kulmaan, jolloin se on paremmin suojassa.

Rele on ollut kuvanottohetkellä noin viikon paikallaan. Latausjännite nousi tarkalleen 0,6v mikä on huomattava parannus. Toinen seikka on se, että aurinkopaneeli jaksaa todella nätisti pitää molemmat akut täynnä. Kaksi kärpästä siis yhdellä iskulla: aurinkopaneeli + jakorele. Molemmat ovat osoittaneet tarpeellisuutensa.

Aurinkopaneelin kytkentä

Aiempaan veneeseen haaveilin pitkään aurinkopaneelia, mutta järjestin virransaannin kuitenkin loppujenlopuksi kolmella isolla hupiakulla+ aggregaatilla. Paneelin asennus dc-veneeseen on hieman vaikeampaa, kun ei ole kattoa pään päällä.

Nyt tilanne on toinen, kun veneen kattorakenne sallii paneelin asennuksen helpommin.
Veneeseen piti asennella paneeli vasta syksyllä, mutta halusin viikonloppujen vieton menevän mukavasti virransaannin puolesta.

Akuston kokoa en toistaiseksi ala kasvattamaan, vaan kokeillaan pärjätä olemassaolevalla paneelin kera.

Valot vaihtuvat ledeihin lähiaikoina. Nämä on tilattu jo pari viikkoa sitten. Normaaleiden polttimoiden tilalle tulee BA15D ledipolttimot.

Lämmitin kuluttaa 0,8-1,2A/h . Jääkaappipakastin keskimäärin 0,6A/h . Tablettien ja kännyköiden lataaminen vie sitten omansa. Radio on päällä yleensä vain ajaessa. Kesällä lämmittimen käyttö rajoittuu harvoihin viikonloppuöihin, joten periaatteessa nykyisen akun pitäisi riittää paneelin kera.

Akkukotelon koon puolesta alkuperäiselle paikalle sopii maksimissaan 2x115ah akkua ja akkujen sijoittaminen muualle veneeseen ei toistaiseksi houkuttele. Voi olla, että laitan joskus toiseksi (hupi)akuksi agm-akun.

Tällä hetkellä 5/17 akkuina on vaihdon tarpeessa olevat 2*110ah akut.

Ajaessani veneellä viikonloppureissulta kotiin, tilasin 140w Solarxonin paneelin, jonka tehontuoton luulen riittävän myös pilvisemmälläkin säällä.
Kytken paneelin suoraan hupiakkuun, latauksen jakodiodin ohitse.
Tällä kytkennällä ladataan aina käytössä olevaa (hupi) akkua.
Starttiakkuhan on periaatteessa aina täynnä, eikä tarvitse ulkopuolista laturia.
Mikäli starttiakulle kuitenkin tulee lataustarvetta, se hoituu akunvalintakytkintä kääntämällä.
Rakenteellinen valmistustakuu 10 vuotta
Tehontuotto takuu 25 vuotta 

Kesäkuussa kytkentä menikin uusiksi, sillä poistin jakodiodin ja asensin kaksoisakkureleen, joka toimii molempiin suuntiin ladattaessa: Eli jännite kulkee A-akulta B:lle ja päinvastoin, mikäli napajännite ylittää raja-arvot. Asiasta lisää: KAKSOISAKKURELE

Ajattelin paneelin antavan kaiken hyödyn mppt-tyyppisellä säätimellä, joten tilasin paneelin kaveriksi Victron bluesolar MPPT 75/15A-säätimen. Tässä on ns. battery life-toiminnot, joten akun elinkaaren pitäisi olla pidempi tuonkin seikan vuoksi.
Mppt vs Pwm säätimillä on noin 30% hyötysuhde-ero mppt:n hyväksi. Mppt-säätimen lataushyötysuhde on n. 95-98%, kun taas pwm-säätimen noin n. 50-60%. Ero on siis merkittävä.
Tämän säätimen voi kytkeä bluetooth-palikan avulla kännykkään, josta näkee paljon tietoja akustoon ja varaukseen liittyen.
Tietokoneella pääsee säätämään eri latausalgoritmeja aika laajasti.
Säädin estää akkua purkautumasta yöllä paneeliin päin.

Sitten ei auttanut, kuin alkaa taittelemaan sopivasta 26x2,5mm ruostumattomasta hukkapätkästä aurinkopaneelille kattokaiteita...

Katkaistuani putket sopivaan mittaan, piti näiden päihin hitsata autotallin perällä lojuneesta rst-latasta 100x50x4mm lätkät, joihin porasin kolme 4mm reikää. Kiinnitys katolle tulee rst-ruuveilla+ polymeerimassalla. Kuvassa putket sisallaikalla+ hioma-aineella kiillotettuina. Hiomavahaa en enää jaksanut alkaa käyttämään, kun sain tyydyttävän kiiltoasteen noinkin. Kuvassa hitsisaumat vielä viimeistelemättä.
Korkeutta on sopivasti, että paneeli pääsee reilusti tuulettumaan ja kattoluukku mahtuu liikkumaan paneelin alla. Tarkoituksena on joskus asentaa leputtajatelineet vaakaan, tuohon putkien viistoon kohtaan paneelin molemminpuolin.

Tässä vaiheessa oli huumori koetuksella. Paneeli oli mennyt kuljetuksessa rikki. Toimittaja lupasi lähettää heti uuden.

Uutta ehjää paneelia odotellessa ledipolttimot tulivat lentorahdilla kotipostilaatikkoon suoraan Hong-Kongista. Hehkulankapolttimon wattimäärä on 10w, äkkiseltään sen luulisi olevan 21w. Ledipolttimon wattimäärä on vastaavasti 5w ja väriluku 6000k. Valaisuteho on ihan eri luokkaa ja virrankulutus puolittuu. Ledipolttimon myyjä lupasi vielä elinikäisen takuunkin, mutta se on sivuseikka...

Päivänvalossa ei juuri hirveää valotehoeroa näe, mutta värilämpötilaeron kylläkin. Oikealla perinteinen hehkulankapolttimo ja vasemmalla ledi.

Paneelin kiinnitys ja "hienosäätö" kaariin. Mc4-liittimiltä lähtee 2-metrin pituinen 2x6mm2 johto säätimelle. Säätimeltä akuille kaapelivahvuus pysyy samana, johdon pituuden ollessa akun ja säätäjän välissä 50cm. Akun yhteydessä on vielä 25A pikasulake. Tehohävikki siis minimoitu.

Nyt alkaa taas paneelihommissa näyttämään lupaavammalle...Tarkoitus on joskus laittaa fenderikorit vaakaan paneelin molemmille puolille. Johdotuksen yhteydessä tiivistin katon läpiviennit samalla. Enää jäljellä tuulilasien painelistojen vaihto, sekä kaiteet käy jossain vaiheessa irti ja näihin tulee uusi tiivisteliima. Sitten tiivistysprojektikin on ohi.

Yksi yö takana ja kokemusta rikkaampana. Paneeli latasi päivällä pilvisyydestä huolimatta akun täyteen. Akkua oli edellisenä yönä rasitettu, kun yöllä oli lämmitin päällä, sekä kännykät laturissa ja jääkaappi tietysti oli kokoajan päällä. Ajatuksena on vielä ostaa Victron VE.Direct to Bluetooth LE dongle, jonka avulla android-laitteilla voi monitoroida akustoa tarkasti, riipuen kuinka laaja järjestelmä veneessä jo on. (Shuntti, jne). Tarkkasilmäisimmät huomaavat veneen vasemmassa ikkunassa Trossi 2017- ja katsastus 2017-tarrat. Vene ajettu saaren suojaan laituriin 2.6.17, jolloin Ilmatieteenlaitoksen mukaan keskituuli oli aika "reipasta" ja aallokko "pientä pientaväreilyä" reilumpaa. Vene+kippari siis joutui tahtomattaan tietynlaiseen testiin ja vene näytti olevan vielä hyvin hallittavissa.

Aamupäivällä oli pilvetöntä ja paneeli pääsi tositoimiin. Aika nopeasti akku oli täynnä ja säädin float-tilassa. Lataustehoa näyttää löytyvän, mikäli kelit sallivat. Jääkaappikaan ei laskenut napajännitettä, joten sen voisi halutessa jättää syksyyn asti päälle, kuten moni muu veneilijä tekee.

Viikonloppu saaressa takana. Auringon porottaessa pilveettömältä taivaalta ei ollut minkäänlaista akuston tyhjenemistä havaittavissa, vaan napajännite pysyi ylläpitojännitelukemissa. 110ah- akussa oli siis täysi napajännite, vaikka jääkaappi oli tavallista tehokkaammalla suoran auringonpaisteen/helteen vuoksi, sekä läjä kännyköitä ja pari tablettia oli laturissa. Ensimmäisen yön oli lämmitin päällä raikkaan yölämpötilan vuoksi ja aamupäivällä akku latautui kaikesta kulutuksesta huolimatta nopeasti täyteen.
Yksi mukava porukalla vietetty viikonloppu takana.

Vajaa viikko takana ja nyt olen jo aivan varma aurinkopaneelin tarpeellisuudesta. Virta ei päässyt loppumaan. Kunhan vielä sais aikaiseksi laittaa uudet akut, mutta se on näillä näkymin enskesän hommia se...

Asensin tämän bluetooth- mokkulan kuukausi paneelin asennuksen jälkeen. Tämän avulla onnistui lataussäätimen  ohjelmiston päivittäminen ja latausalgoritmien säätäminen.

Heinäkuun alun aamuaurinko latasi jo hyvällä 4,1A teholla akustoa täyteen, vaikka kello ei ollut ihan aamu-yhdeksääkään.

Vuosi asennuksesta, eli 5/18 napattu kuvatus. Tuossa kahdessa tolpassa näkyy retki luonnonsatamaan, eli kun on kulutusta myös paneeli puskee virtaa akustoon.
Päällä jääkaappi, läjä kännyköitä ja tabletteja laturissa, sekä molempina viikonloppuöinä päällä uusi lämmitin. Paneeli lataa aika nopeasti akun täyteen seuraavana päivänä. Akuiksi on tullut Varta Professional dual purpose 105ah akut.